Tyypin 2 diabetesta ennaltaehkäisevä hoidonohjaus - riskipotilaiden kokemukset
Mäkelä, Essi (2011)
Mäkelä, Essi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282739
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tyypin 2 diabeteksen riskipotilaiden kokemuksia saamastaan diabetesta ennaltaehkäisevästä hoidonohjauksesta Rauman sosiaali- ja terveysviraston lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Tutkimuksessa kartoitettiin riskipotilaiden kokemuksia hoidonohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitajien antaman hoidonohjauksen kehittämisessä.
Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla strukturoidulla kyselylo-makkeella Rauman sosiaali- ja terveysviraston lääkärien ja hoitajien vastaanotolla tyypin 2 diabetesta ennaltaehkäisevässä hoidonohjauksessa käyviltä riskipotilailta (N=51). Palautuneista kyselylomakkeista 27 hyväksyttiin tutkimusaineistoksi. Lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui 53. Tutkimusaineisto analysoitiin Microsoft Excel taulukkolaskentaohjelmalla. Tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Tuloksia havainnollistettiin kuvioiden ja taulukoiden avulla.
Kaikki vastanneet kokivat olevansa tyytyväisiä hoidonohjaukseen. Tulosten perusteella ohjaus suunniteltiin pääsääntöisesti hyvin. Suurin osa vastaajista koki, että suunnittelussa huomioitiin yksilöllinen ohjaustarve ja asetettiin hoidolle tavoitteita. Jatkossa suunnitteluvaiheessa voitaisiin ottaa paremmin huomioon asiat, joista asiakas ei ole valmis luopumaan diabeteksen ehkäisyn vuoksi. Tavoitteenasettelussa voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota siihen, että tavoitteet olisivat selkeämmin asiakkaan itsensä asettamia ja että tavoitteet laadittaisiin kirjallisina. Kaikki vastanneet olivat tyytyväisiä saamansa ohjauksen sisältöön. Valtaosan kanssa käsiteltiin kaikkia diabeteksen ennaltaehkäisyyn liittyviä osa-alueita. Jatkossa voitaisiin pohtia enemmän yksilöllisesti sopivia liikuntamuotoja. Eniten lisätietoa kaivattiin omaseurannan tuloksien hyödyntämisestä omahoidossa. Tulosten perusteella hoidonohjauksen arviointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja omahoidossa epäonnistumisen arviointia voitaisiin hyödyntää enemmän.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista tutkia kokemuksia hoidonohjauksesta hoitajien näkökulmasta ja verrata niitä asiakkaiden kokemuksiin. Varsinkin arvioinnin suhteen olisi mielenkiintoista nähdä, miten hoitajat kokevat sen toteutuvan ohjauksessa asiakkaan kanssa. Olisi myös mielenkiintoista tutkia, kuinka hoidonohjaus auttaa tyypin 2 diabeteksen riskipotilaita motivoitumaan omahoitoon.
Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla strukturoidulla kyselylo-makkeella Rauman sosiaali- ja terveysviraston lääkärien ja hoitajien vastaanotolla tyypin 2 diabetesta ennaltaehkäisevässä hoidonohjauksessa käyviltä riskipotilailta (N=51). Palautuneista kyselylomakkeista 27 hyväksyttiin tutkimusaineistoksi. Lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui 53. Tutkimusaineisto analysoitiin Microsoft Excel taulukkolaskentaohjelmalla. Tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Tuloksia havainnollistettiin kuvioiden ja taulukoiden avulla.
Kaikki vastanneet kokivat olevansa tyytyväisiä hoidonohjaukseen. Tulosten perusteella ohjaus suunniteltiin pääsääntöisesti hyvin. Suurin osa vastaajista koki, että suunnittelussa huomioitiin yksilöllinen ohjaustarve ja asetettiin hoidolle tavoitteita. Jatkossa suunnitteluvaiheessa voitaisiin ottaa paremmin huomioon asiat, joista asiakas ei ole valmis luopumaan diabeteksen ehkäisyn vuoksi. Tavoitteenasettelussa voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota siihen, että tavoitteet olisivat selkeämmin asiakkaan itsensä asettamia ja että tavoitteet laadittaisiin kirjallisina. Kaikki vastanneet olivat tyytyväisiä saamansa ohjauksen sisältöön. Valtaosan kanssa käsiteltiin kaikkia diabeteksen ennaltaehkäisyyn liittyviä osa-alueita. Jatkossa voitaisiin pohtia enemmän yksilöllisesti sopivia liikuntamuotoja. Eniten lisätietoa kaivattiin omaseurannan tuloksien hyödyntämisestä omahoidossa. Tulosten perusteella hoidonohjauksen arviointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja omahoidossa epäonnistumisen arviointia voitaisiin hyödyntää enemmän.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista tutkia kokemuksia hoidonohjauksesta hoitajien näkökulmasta ja verrata niitä asiakkaiden kokemuksiin. Varsinkin arvioinnin suhteen olisi mielenkiintoista nähdä, miten hoitajat kokevat sen toteutuvan ohjauksessa asiakkaan kanssa. Olisi myös mielenkiintoista tutkia, kuinka hoidonohjaus auttaa tyypin 2 diabeteksen riskipotilaita motivoitumaan omahoitoon.