Puhdastilojen puhdasvesi : PMEU -salkun mahdollisuudet veden puhtauden mikrobiologisessa tutkimisessa
Lötjönen, Sari; Holopainen, Katri; Tuovinen, Jenni (2010)
Lötjönen, Sari
Holopainen, Katri
Tuovinen, Jenni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122018784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122018784
Tiivistelmä
Tarkoituksena oli testata PMEU (Portable Microbe Enrichment Unit)-salkun mahdollisuuksia puhdastilojen puhtaan veden mikrobiologisessa tutkimuksessa. Tavoitteena oli selvittää, onko PMEU nopeampi menetelmä kuin tällä hetkellä käytössä oleva maljakasvatus ja voitaisiinko sitä käyttää hyödyksi Puhdastila tutkimus- ja koulutuskeskushankkeen puhdastiloissa.
Testaus tehtiin kahdessa vaiheessa. Hankkeen puhdastiloissa sijaitsevista puhdasvesihanoista otetut vesinäytteet kasvatettiin sekä salkussa että maljoilla. Näin vertailtiin menetelmien rikastusnopeutta. Lisäksi PMEU:n ominaisuuksia testattiin maitohappobakteeria sisältävän näytteen avulla. Tällä pyrittiin selvittämään, millä pitoisuuksilla ja kuinka nopeasti mikrobit alkavat rikastua salkussa. Mahdollinen kasvu havaitaan ruiskujen sameutena.
Vesinäytteiden osalta asetetut tavoitteet saavutettiin. Tulokset saadaan PMEU-salkulla nopeammin, koska näyteruiskuihin voidaan laittaa näytettä kasvamaan suurempia määriä kuin maljoille. Mitä suurempi näytteen määrä on alussa, sitä nopeammin kasvu ilmenee. PMEU:ssa saadaan rikastettua sellaisetkin mikrobit, joita ei maljamenetelmällä saada esiin. PMEU on siis herkempi menetelmä kuin maljakasvatus. Maitohappobakteerikasvatuksen testauksesta ei saatu tavoiteltua hyötyä. Näytteiden pitoisuuserot olivat liiallisen laimennuksen vuoksi niin pieniä, että näytteet alkoivat kasvaa lähes samanaikaisesti. Tästä syystä kuvaajaa niiden kasvusta ei voitu piirtää. Kuvaaja olisi kertonut PMEU:n rikastusominaisuuksista.
Luotettavuutta varmistettiin käyttämällä kontrollinäytteitä. Teoriatiedon hankinnassa ja tulosten tulkinnassa käytettiin asiantuntija-apua. Tutkimus suoritettiin vain kerran, joten vertailutulosten puute heikentää tulosten luotettavuutta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vettä juoksutettaessa putkistoista voi irrota epäpuhtauksia veteen. Juoksuttamattoman ja juoksutetun puhtaan veden eroja voitaisiin vielä tutkia.
Testaus tehtiin kahdessa vaiheessa. Hankkeen puhdastiloissa sijaitsevista puhdasvesihanoista otetut vesinäytteet kasvatettiin sekä salkussa että maljoilla. Näin vertailtiin menetelmien rikastusnopeutta. Lisäksi PMEU:n ominaisuuksia testattiin maitohappobakteeria sisältävän näytteen avulla. Tällä pyrittiin selvittämään, millä pitoisuuksilla ja kuinka nopeasti mikrobit alkavat rikastua salkussa. Mahdollinen kasvu havaitaan ruiskujen sameutena.
Vesinäytteiden osalta asetetut tavoitteet saavutettiin. Tulokset saadaan PMEU-salkulla nopeammin, koska näyteruiskuihin voidaan laittaa näytettä kasvamaan suurempia määriä kuin maljoille. Mitä suurempi näytteen määrä on alussa, sitä nopeammin kasvu ilmenee. PMEU:ssa saadaan rikastettua sellaisetkin mikrobit, joita ei maljamenetelmällä saada esiin. PMEU on siis herkempi menetelmä kuin maljakasvatus. Maitohappobakteerikasvatuksen testauksesta ei saatu tavoiteltua hyötyä. Näytteiden pitoisuuserot olivat liiallisen laimennuksen vuoksi niin pieniä, että näytteet alkoivat kasvaa lähes samanaikaisesti. Tästä syystä kuvaajaa niiden kasvusta ei voitu piirtää. Kuvaaja olisi kertonut PMEU:n rikastusominaisuuksista.
Luotettavuutta varmistettiin käyttämällä kontrollinäytteitä. Teoriatiedon hankinnassa ja tulosten tulkinnassa käytettiin asiantuntija-apua. Tutkimus suoritettiin vain kerran, joten vertailutulosten puute heikentää tulosten luotettavuutta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vettä juoksutettaessa putkistoista voi irrota epäpuhtauksia veteen. Juoksuttamattoman ja juoksutetun puhtaan veden eroja voitaisiin vielä tutkia.