Kuivausajan merkitys männyn siitepölyn laatuun
Örnmark, Mervi (2010)
Örnmark, Mervi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317951
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kuivausajan merkitystä männyn siitepölyn laatuun. Työn toimeksiantajana on Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän toimipaikka, joka sijaitsee Lopen Läyliäisissä. Haapastensyrjä on metsänjalostuksen keskuspaikka Suomessa.
Teoriaosuudessa esitellään mäntyä kasvina, pluspuut ja jälkeläiskokeet sekä männyn jalostuksen nykytilanne. Lisäksi käsitellään metsäpuiden geenien säilytysmenetelmät, männyn sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja työn tilaaja. Työn lähteinä ja aineistoina on käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia.
Työn tarkoituksena on tutkia karistuksen ajankohdan merkitystä männyn siitepölyn laatuun. Työssä tutkittiin kymmenen eri kloonin siitepölyä. Siitepölyä tutkittiin viiden eri imurointiajan jälkeen. Siitepöly imuroitiin 0, 24, 48, 72 ja 96 karistamotunnin jälkeen. Verranne oli ulkona maastossa. Työssä seurattiin siitepölyn määrää ja kosteus- ja itävyysprosenttia.
Karistus on siemenen irrotusta kävyistä tai siitepölyn irrotusta hedekukista. Karistamo on paikka, jossa kuivatuksen ja mekaanisen käsittelyn avulla kävyistä irrotetaan siemen ja tehdään erilaisia jatkokäsittelyitä, kuten siipien pois hankaamista ja siementen varastointia. (Luukkanen 1969, 35.)
Tulokset merkitsevät käytännössä sitä, ettei siitepölyä voi seisottaa karistamolla viikonlopun yli. Karistus pitää tehdä oikeaan aikaan, muuten itävyysprosentti huononee. Yksi tutkimus ei antanut luotettavaa tulosta, koska tulokset olivat vaihtelevia ja itävyysprosentti oli melko heikko. Seuraavana keväänä tutkimustulokset saattaisivat olla aivan erilaiset, siksi tutkimusta olisi hyvä jatkaa ainakin 2-3 kevään ajan.
Teoriaosuudessa esitellään mäntyä kasvina, pluspuut ja jälkeläiskokeet sekä männyn jalostuksen nykytilanne. Lisäksi käsitellään metsäpuiden geenien säilytysmenetelmät, männyn sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja työn tilaaja. Työn lähteinä ja aineistoina on käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia.
Työn tarkoituksena on tutkia karistuksen ajankohdan merkitystä männyn siitepölyn laatuun. Työssä tutkittiin kymmenen eri kloonin siitepölyä. Siitepölyä tutkittiin viiden eri imurointiajan jälkeen. Siitepöly imuroitiin 0, 24, 48, 72 ja 96 karistamotunnin jälkeen. Verranne oli ulkona maastossa. Työssä seurattiin siitepölyn määrää ja kosteus- ja itävyysprosenttia.
Karistus on siemenen irrotusta kävyistä tai siitepölyn irrotusta hedekukista. Karistamo on paikka, jossa kuivatuksen ja mekaanisen käsittelyn avulla kävyistä irrotetaan siemen ja tehdään erilaisia jatkokäsittelyitä, kuten siipien pois hankaamista ja siementen varastointia. (Luukkanen 1969, 35.)
Tulokset merkitsevät käytännössä sitä, ettei siitepölyä voi seisottaa karistamolla viikonlopun yli. Karistus pitää tehdä oikeaan aikaan, muuten itävyysprosentti huononee. Yksi tutkimus ei antanut luotettavaa tulosta, koska tulokset olivat vaihtelevia ja itävyysprosentti oli melko heikko. Seuraavana keväänä tutkimustulokset saattaisivat olla aivan erilaiset, siksi tutkimusta olisi hyvä jatkaa ainakin 2-3 kevään ajan.