Kulttuuri sijoituskohteena
Kallio, Santeri (2010)
Kallio, Santeri
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717218
Tiivistelmä
Kulttuuritapahtumien rahoittaminen on vaikeaa. Olen ollut tuottamassa tapahtumia, jotka ovat järjestetty vähäisin raharesurssein, joskus jopa talkoohengessä. Tämän saman niukkuuden on kokenut myös Nasty Puppet Promotionsin taiteellinen johtaja Hannu Räisä, joka toteaa haastattelussani, että kulttuurin talous on epävarmalla pohjalla. Kulttuurialan yritykset eivät pysty investoimaan ja sitä kautta kehittämään toimintaansa. Kulttuurialan toimijat tekevät paljon töitä kertyvän palkkatulon jäädessä alhaiseksi. Mitä valtion myöntämään rahoitukseen tulee, vain osa toimialan yrityksistä, hankkeista ja taiteilijoista pääsee kulttuuriin suunnatuista apurahoista osalliseksi.
Monet kulttuurialan hankkeet voisivat olla järkevä sijoituskohde Suomen yksityisellä sektorilla liikkuvalle pääomalle. Rohkaisen toimialaa kehittämään toimintaansa, jotta rahastoista virtaisi rahoitusta kulttuu-rille. Jarmo Kallio Ky haluaa tällä opinnäytetyöllä kartoittaa mahdollisesti perustettavan kulttuurisektorille sijoitettavan rahastotuotteen sijoituskohteita sekä erilaisia sijoitustapoja.
Kulttuuriala toimii mielestäni eri tavalla kuin liike-elämä. Jos liike-elämä määrittää kulttuurin vain talou-dellisesta näkökulmasta syntyy helposti yhteentörmäys, eräänlainen liian jyrkkä vastakkainasettelu, joka ei edistä toimialojen yhteistyötä. Siksi kulttuurituottaja toimii kulttuurialan ja rahoittajien rajapinnassa keskustelun ylläpitäjänä ja hallinnollisena työntekijänä sekä käytännön toimien alullepanijana.
Kulttuurialan rahoituksen kehitystyötä tehdessä olisi hyvä ottaa käyttöön investointien sosiaalista tuottoa mittaava kustannushyötyanalyysi SROI, jonka avulla voidaan ilmaista hankkeista kulttuuriset lisäarvot ja esittää ne taloudellisin termein. Luottolaitoksien olisi tarjottava kulttuurialan toimijoille mikroluottoja, joilla ne voivat kehittää yritystensä toimintaa. Suomen olisi hyvä harkita sellaisien verokannustimien käyttöön ottoa, jotka ratkaisisivat kulttuurialan rahoituksen puutteita.
Monet kulttuurialan hankkeet voisivat olla järkevä sijoituskohde Suomen yksityisellä sektorilla liikkuvalle pääomalle. Rohkaisen toimialaa kehittämään toimintaansa, jotta rahastoista virtaisi rahoitusta kulttuu-rille. Jarmo Kallio Ky haluaa tällä opinnäytetyöllä kartoittaa mahdollisesti perustettavan kulttuurisektorille sijoitettavan rahastotuotteen sijoituskohteita sekä erilaisia sijoitustapoja.
Kulttuuriala toimii mielestäni eri tavalla kuin liike-elämä. Jos liike-elämä määrittää kulttuurin vain talou-dellisesta näkökulmasta syntyy helposti yhteentörmäys, eräänlainen liian jyrkkä vastakkainasettelu, joka ei edistä toimialojen yhteistyötä. Siksi kulttuurituottaja toimii kulttuurialan ja rahoittajien rajapinnassa keskustelun ylläpitäjänä ja hallinnollisena työntekijänä sekä käytännön toimien alullepanijana.
Kulttuurialan rahoituksen kehitystyötä tehdessä olisi hyvä ottaa käyttöön investointien sosiaalista tuottoa mittaava kustannushyötyanalyysi SROI, jonka avulla voidaan ilmaista hankkeista kulttuuriset lisäarvot ja esittää ne taloudellisin termein. Luottolaitoksien olisi tarjottava kulttuurialan toimijoille mikroluottoja, joilla ne voivat kehittää yritystensä toimintaa. Suomen olisi hyvä harkita sellaisien verokannustimien käyttöön ottoa, jotka ratkaisisivat kulttuurialan rahoituksen puutteita.