Kuvantamistutkimukseen tulevan potilaan kirjallinen ohjaus
Lehikoinen, Eveliina; Tolonen, Marjaana (2010)
Lehikoinen, Eveliina
Tolonen, Marjaana
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010113016319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010113016319
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida kuvantamistutkimukseen tulevan potilaan ohjaukseen käytettävän kirjallisen ohjausmateriaalin sisältöä. Tarkastellut ohjeet koottiin kahdesta yliopistollisesta sairaalasta ja kahdesta keskussairaalasta. Ohjeiden sisällön tarkastelussa käytettiin voimavaraistumista tukevaa ohjausmallia, joka käsittää biologis-fysiologisen, toiminnallisen, kokemuksellisen, tiedollisen, sosiaalis-yhteisöllisen, eettisen ja taloudellisen sisäisen hallinnan osa-alueen. Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusotetta käyttäen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Kuvantamistutkimukset on tässä työssä jaettu röntgen-, ultraääni-, magneetti- ja isotooppitutkimuksiin. Jokaisesta osa-alueesta valittiin yksi esimerkkitutkimus, jonka kirjallisten ohjeiden avulla arvioitiin kuvantamistutkimukseen tulevan potilaan ohjausta. Arvioitavat tutkimukset olivat sepelvaltimoiden angiografiatutkimus läpivalaisussa, koko vatsan ultraäänitutkimus, pään magneettitutkimus tehosteaineella ja sydänlihasperfuusion gammakuvaus. Kyseiset tutkimukset valittiin, koska niissä tuli monipuolisesti esille kuvantamistutkimukseen tulevan potilaan ohjauksessa huomioitavat asiat.
Tulosten mukaan sisällöllisesti eniten ohjeissa oli huomioitu potilaan toiminnallista ja tiedollista osa-aluetta. Biologis-fysiologista osa-aluetta oli myös huomioitu hyvin. Ohjeissa vähemmälle huomiolle jäivät kokemuksellinen, sosiaalis-yhteisöllinen ja eettinen osa-alue. Taloudellista osa-aluetta käsiteltiin hyvin niukasti. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lisäämällä terveydenhoitoalalla työskentelevien hoitajien tietoa potilaan ohjauksesta kuvantamistutkimuksiin. Ohjaamisessa on jatkossa huomioitava enemmän kokemuksellista, sosiaalis-yhteisöllistä, eettistä ja taloudellista osa-aluetta.
Tulevaisuuden haasteena on luoda kirjallinen malli, jossa huomioidaan kattavasti sisäisen hallinnan osa-alueet. Mallia hyödyntämällä ohjeet olisivat yhtenäisiä ja niistä löytyisi kaikki potilaan tarvitsema tieto. Jatkossa olisi tarpeen tutkia myös sitä, mitä mieltä potilaat itse ovat kirjallisten potilasohjeiden sisällön riittävyydestä.
Kuvantamistutkimukset on tässä työssä jaettu röntgen-, ultraääni-, magneetti- ja isotooppitutkimuksiin. Jokaisesta osa-alueesta valittiin yksi esimerkkitutkimus, jonka kirjallisten ohjeiden avulla arvioitiin kuvantamistutkimukseen tulevan potilaan ohjausta. Arvioitavat tutkimukset olivat sepelvaltimoiden angiografiatutkimus läpivalaisussa, koko vatsan ultraäänitutkimus, pään magneettitutkimus tehosteaineella ja sydänlihasperfuusion gammakuvaus. Kyseiset tutkimukset valittiin, koska niissä tuli monipuolisesti esille kuvantamistutkimukseen tulevan potilaan ohjauksessa huomioitavat asiat.
Tulosten mukaan sisällöllisesti eniten ohjeissa oli huomioitu potilaan toiminnallista ja tiedollista osa-aluetta. Biologis-fysiologista osa-aluetta oli myös huomioitu hyvin. Ohjeissa vähemmälle huomiolle jäivät kokemuksellinen, sosiaalis-yhteisöllinen ja eettinen osa-alue. Taloudellista osa-aluetta käsiteltiin hyvin niukasti. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lisäämällä terveydenhoitoalalla työskentelevien hoitajien tietoa potilaan ohjauksesta kuvantamistutkimuksiin. Ohjaamisessa on jatkossa huomioitava enemmän kokemuksellista, sosiaalis-yhteisöllistä, eettistä ja taloudellista osa-aluetta.
Tulevaisuuden haasteena on luoda kirjallinen malli, jossa huomioidaan kattavasti sisäisen hallinnan osa-alueet. Mallia hyödyntämällä ohjeet olisivat yhtenäisiä ja niistä löytyisi kaikki potilaan tarvitsema tieto. Jatkossa olisi tarpeen tutkia myös sitä, mitä mieltä potilaat itse ovat kirjallisten potilasohjeiden sisällön riittävyydestä.