ALAKOULUIKÄISEN MAAHANMUUTTAJALAPSEN SADUTUS : sosiokulttuurisen innostamisen menetelmä kotoutumisen tukena
Korhonen, Katja; Heikkinen, Kirsi (2010)
Korhonen, Katja
Heikkinen, Kirsi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916269
Tiivistelmä
Heikkinen, Kirsi & Korhonen, Katja. Maahanmuuttajalapsen sadutus. Helsinki, syksy 2010, 82 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhaopettajan virka-kelpoisuus.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli soveltaa sadutusta sosiokulttuurisen innosta-misen välineenä ja arvioida sen toimivuutta maahanmuuttajalasten opetuksen tukena.
Opinnäytetyö on produktio eli toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön ra-portti koostuu orientoivasta teoreettisesta osiosta ja toiminnallisesta osiosta. Tärkeän osan työtämme muodostaa saduttamistapahtuma ja siitä saatu ha-vainnointimateriaali. Opinnäytetyömme hyödynsaajia ovat lapset sekä ammatti-laiset, jotka työskentelevät maahanmuuttajien parissa psykososiaalisessa työs-sä.
Suoritimme Monikulttuurisuus-opintokokonaisuuden harjoittelun valmistavalla luokalla. Kokeilimme sadutusta valmistavan luokan oppilaiden kanssa. Lasten innostuneisuus sadutusta kohtaan herätti meissä ajatuksen opinnäytetyöstäm-me.
Produktio toteutettiin yhteistyössä Keinutien ala-asteen sivukoulu Nallin kanssa. Viittä 7–9 vuotiasta maahanmuuttajalasta sadutettiin Nallin sivukoulussa. Lapsia sadutettiin kerran viikossa ja sadutustuokioita oli kolme. Lapset kertoivat satuja yksin sekä pareina. Sadutuksen lopuksi lapset kuvittivat omat satunsa ja sadut kuvituksineen koottiin yhdeksi satukirjaseksi.
Sadutuksessa sovellettiin Riihelän kehittämää sadutusmenetelmää ja sadutus toteutettiin sosiaalipedagogiikan ja sosiokulttuurisen innostamisen viitekehyk-sestä. Sosiaalipedagogisen työn näkökulmassa oli tarkoitus kiinnittää huomio lasten sosiaaliseen kasvuun ja sen tukemiseen koulussa. Sadutuksen käytön sosiokulttuurisen innostamisen välineenä oli tarkoitus rohkaista lapsia ilmaise-maan itseään.
Produktimme toiminnallinen osuus onnistui pitkälti tavoitteiden mukaisesti. Lap-set rohkaistuivat kertomaan tarinoita, vaikka heidän suomen kielensä oli puut-teellista. Innokkuus ja halu kertoa omia satuja olivat läsnä jokaisessa sadutus-tuokiossa.
Kysyimme opettajilta palautetta sadutustuokioistamme. He kertoivat, että lapset olivat innokkaita sadutuksesta ja satujen kuvituksista. He uskoivat myös lasten saaneen rohkeutta käyttää suomen kieltä. Niin opettajilta kuin lapsiltakin saatu palaute sadutustuokioista oli positiivista.
Asiasanat: maahanmuuttajat, kaksikielisyys, sadutus, sosiaalipedagogiikka, so-siokulttuurinen innostaminen, lapset, kotoutuminen
Opinnäytetyömme tavoitteena oli soveltaa sadutusta sosiokulttuurisen innosta-misen välineenä ja arvioida sen toimivuutta maahanmuuttajalasten opetuksen tukena.
Opinnäytetyö on produktio eli toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön ra-portti koostuu orientoivasta teoreettisesta osiosta ja toiminnallisesta osiosta. Tärkeän osan työtämme muodostaa saduttamistapahtuma ja siitä saatu ha-vainnointimateriaali. Opinnäytetyömme hyödynsaajia ovat lapset sekä ammatti-laiset, jotka työskentelevät maahanmuuttajien parissa psykososiaalisessa työs-sä.
Suoritimme Monikulttuurisuus-opintokokonaisuuden harjoittelun valmistavalla luokalla. Kokeilimme sadutusta valmistavan luokan oppilaiden kanssa. Lasten innostuneisuus sadutusta kohtaan herätti meissä ajatuksen opinnäytetyöstäm-me.
Produktio toteutettiin yhteistyössä Keinutien ala-asteen sivukoulu Nallin kanssa. Viittä 7–9 vuotiasta maahanmuuttajalasta sadutettiin Nallin sivukoulussa. Lapsia sadutettiin kerran viikossa ja sadutustuokioita oli kolme. Lapset kertoivat satuja yksin sekä pareina. Sadutuksen lopuksi lapset kuvittivat omat satunsa ja sadut kuvituksineen koottiin yhdeksi satukirjaseksi.
Sadutuksessa sovellettiin Riihelän kehittämää sadutusmenetelmää ja sadutus toteutettiin sosiaalipedagogiikan ja sosiokulttuurisen innostamisen viitekehyk-sestä. Sosiaalipedagogisen työn näkökulmassa oli tarkoitus kiinnittää huomio lasten sosiaaliseen kasvuun ja sen tukemiseen koulussa. Sadutuksen käytön sosiokulttuurisen innostamisen välineenä oli tarkoitus rohkaista lapsia ilmaise-maan itseään.
Produktimme toiminnallinen osuus onnistui pitkälti tavoitteiden mukaisesti. Lap-set rohkaistuivat kertomaan tarinoita, vaikka heidän suomen kielensä oli puut-teellista. Innokkuus ja halu kertoa omia satuja olivat läsnä jokaisessa sadutus-tuokiossa.
Kysyimme opettajilta palautetta sadutustuokioistamme. He kertoivat, että lapset olivat innokkaita sadutuksesta ja satujen kuvituksista. He uskoivat myös lasten saaneen rohkeutta käyttää suomen kieltä. Niin opettajilta kuin lapsiltakin saatu palaute sadutustuokioista oli positiivista.
Asiasanat: maahanmuuttajat, kaksikielisyys, sadutus, sosiaalipedagogiikka, so-siokulttuurinen innostaminen, lapset, kotoutuminen