MAANTIEKULJETUSTEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN
Noiva, Ari (2010)
Noiva, Ari
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515729
Tiivistelmä
vaikuttavia eri tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä eri tavoin maantiekuljetuksia on kehitetty ja tullaan kehittämään turvallisemmiksi Suomen maanteillä. Aihealueina työssä otetaan esiin Suomen liikenneympäristö, koulutus, lainsäädäntö, sekä ajoneuvotekniikka ja sen tuomat mahdollisuudet.
Maantieliikenteen turvallisuudesta on tehty lukuisia eri tutkimuksia ja tilastoja on saa-tavilla hyvin, joten tutkimusmenetelmä perustuu aineistoanalyysiin ja aineistosta koot-tuihin tärkeimpiin liikenneturvan asioihin. Lähtökohtaisesti tutkimus perustuu ammat-tiliikenteen tarpeisiin ja vaatimuksiin raskas liikenne huomioon ottaen.
Usein onnettomuudet tapahtuvat huonon sään, jonkun osapuolen huolimattomuuden, liian suuren tilannenopeuden tai ajoneuvotekniikkaan liittyvän ongelman johdosta. Liikenneturvan eteen tehdään jatkuvasti päättymätöntä työtä, autoilijoita koulutetaan, ajoneuvotekniikka kehittyy ja ajoneuvojen turvallisuutta parannetaan. Myös tieverk-koja yritetään pitää kunnossa, oli keli tai vuodenaika sitten mikä tahansa. Silti onnet-tomuuksia tapahtuu ja tulee tapahtumaan nyt ja tulevaisuudessa, mutta niiden määrään on pystytty viime vuosikymmenenä vaikuttamaan, ja liikennekuolemiin johtavat on-nettomuudet ovat tilastollisesti vähenemään päin.
Työn lopussa otetaan esimerkkinä Suomen vakavimpana liikenneonnettomuutena tun-nettu Konginkankaan onnettomuus ja käsitellään syitä, miksi onnettomuus tapahtui ja mitä muutosehdotuksia liikenneturvallisuuteen tästä on seurannut. Onnettomuuden jäl-jiltä tärkeimpinä asioina nostettiin esiin ajoneuvon nopeus, raskaan liikenteen enna-koivan ajon koulutus, työnjohdon vastuu mahdollisesta rikkomuksesta tai seuraamuk-sesta sekä ajo- ja lepoaikarikkeistä.
Maantieliikenteen turvallisuudesta on tehty lukuisia eri tutkimuksia ja tilastoja on saa-tavilla hyvin, joten tutkimusmenetelmä perustuu aineistoanalyysiin ja aineistosta koot-tuihin tärkeimpiin liikenneturvan asioihin. Lähtökohtaisesti tutkimus perustuu ammat-tiliikenteen tarpeisiin ja vaatimuksiin raskas liikenne huomioon ottaen.
Usein onnettomuudet tapahtuvat huonon sään, jonkun osapuolen huolimattomuuden, liian suuren tilannenopeuden tai ajoneuvotekniikkaan liittyvän ongelman johdosta. Liikenneturvan eteen tehdään jatkuvasti päättymätöntä työtä, autoilijoita koulutetaan, ajoneuvotekniikka kehittyy ja ajoneuvojen turvallisuutta parannetaan. Myös tieverk-koja yritetään pitää kunnossa, oli keli tai vuodenaika sitten mikä tahansa. Silti onnet-tomuuksia tapahtuu ja tulee tapahtumaan nyt ja tulevaisuudessa, mutta niiden määrään on pystytty viime vuosikymmenenä vaikuttamaan, ja liikennekuolemiin johtavat on-nettomuudet ovat tilastollisesti vähenemään päin.
Työn lopussa otetaan esimerkkinä Suomen vakavimpana liikenneonnettomuutena tun-nettu Konginkankaan onnettomuus ja käsitellään syitä, miksi onnettomuus tapahtui ja mitä muutosehdotuksia liikenneturvallisuuteen tästä on seurannut. Onnettomuuden jäl-jiltä tärkeimpinä asioina nostettiin esiin ajoneuvon nopeus, raskaan liikenteen enna-koivan ajon koulutus, työnjohdon vastuu mahdollisesta rikkomuksesta tai seuraamuk-sesta sekä ajo- ja lepoaikarikkeistä.