Tuloskortti osaamisen johtamisen ja tiimien voimaantumisen apuna : kokemuksia Helsingin eteläisestä kotihoito-osastosta
Yli-Villamo, Marita (2010)
Yli-Villamo, Marita
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515488
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus oli tutkia Helsingin eteläisen kotihoito-osaston kokemuksia tuloskortista. Tuloskortin käytöstä kotihoidossa ei ole aikaisempia tutkimuksia, sillä tuloskortti on ollut käytössä vuodesta 2008 ja useimmilla lähipalvelualueilla ensimmäinen tuloskortti tehtiin vasta vuonna 2009.
Tuloskortti on tarkoitus vakiinnuttaa työkaluksi eteläiseen kotihoitoon ja myöhemmin mahdollisesti muille alueille, jos se todetaan toimivaksi apuvälineeksi.
Tuloskortti on kehitetty yritysmaailmaan auttamaan tulosten mittaamisessa eri katsontakannoilta ja sellaisenaan siirtäminen suoraan julkiselle sektorille harvoin onnistuu. Julkisen sektorin johtamisella on omat erityiset lähtökohtansa ja toimintalogiikkansa, eikä näin ollen voida olettaa yritysmaailman innovaation sellaisenaan olevan julkisella sektorilla soveltuva. Tuloskortissa pääpaino on taloudellisella tuloksellisuudella ja osakkeenomistajien pääoman kasvulla. Julkishallinnossa, kuten kotihoidossa, ei osakkeenomistajia ole.
Osana opinnäytetyötä tein kaksi erillistä web-pohjaista kyselytutkimusta. Yhden kysely eteläisen kotihoidon kotihoidonohjaajille ja toisen kotihoidon tiimiläisille. Kotihoidonohjaajilta selvitettiin, auttaako tuloskortti osaamisen johtamisessa, ja tiimiläisiltä toimiiko tuloskortti voimaannuttavana työkaluna arjen hoitotyössä. Molemmat kyselyt tehtiin käyttäen Yoso- kyselyä, jonka tuotti Yoso Oy. Opinnäytetyö on laadullinen, sisältäen myös elementtejä määrällisestä tutkimuksesta.
Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi yksitoista kotihoidonohjaajaa ja 41 tiimiläistä. Kotihoidonohjaajat olivat pääsääntöisesti innostuneita ja sitoutuneita tuloskorttiin, vaikka tiedostivat sen puutteita ja epäkohtia kotihoidossa käytettäessä. Tiimiläisten innostus oli vähäisempää ja sitoutuneisuudenkin pääsääntöisesti ilmoitettiin johtuvan johdon määräyksestä. Kotihoidonohjaajien apuvälineenä johtamisessa tuloskortti toimii vuosikellona, mitä vuoden aikana tulee tehdä. Vastanneista tiimiläisistä enemmistö koki tuloskortin turhaksi työksi kiireen keskellä ja näin ollen siitä ei ole voimaannuttavaksi työkaluksi heille. Mikäli tuloskorttia ei saada toimivaksi, kaikkia palvelevaksi apuvälineeksi, on syytä suunnata siihen käytetty energia johonkin muuhun. Tuloskortti ei ole työkalu kaikkeen, ja siksi joskus on hyväksi tunnustaa, että olisi syytä panostaa johonkin muuhun kuin mittariston rakentamiseen.
Tuloskortti on tarkoitus vakiinnuttaa työkaluksi eteläiseen kotihoitoon ja myöhemmin mahdollisesti muille alueille, jos se todetaan toimivaksi apuvälineeksi.
Tuloskortti on kehitetty yritysmaailmaan auttamaan tulosten mittaamisessa eri katsontakannoilta ja sellaisenaan siirtäminen suoraan julkiselle sektorille harvoin onnistuu. Julkisen sektorin johtamisella on omat erityiset lähtökohtansa ja toimintalogiikkansa, eikä näin ollen voida olettaa yritysmaailman innovaation sellaisenaan olevan julkisella sektorilla soveltuva. Tuloskortissa pääpaino on taloudellisella tuloksellisuudella ja osakkeenomistajien pääoman kasvulla. Julkishallinnossa, kuten kotihoidossa, ei osakkeenomistajia ole.
Osana opinnäytetyötä tein kaksi erillistä web-pohjaista kyselytutkimusta. Yhden kysely eteläisen kotihoidon kotihoidonohjaajille ja toisen kotihoidon tiimiläisille. Kotihoidonohjaajilta selvitettiin, auttaako tuloskortti osaamisen johtamisessa, ja tiimiläisiltä toimiiko tuloskortti voimaannuttavana työkaluna arjen hoitotyössä. Molemmat kyselyt tehtiin käyttäen Yoso- kyselyä, jonka tuotti Yoso Oy. Opinnäytetyö on laadullinen, sisältäen myös elementtejä määrällisestä tutkimuksesta.
Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi yksitoista kotihoidonohjaajaa ja 41 tiimiläistä. Kotihoidonohjaajat olivat pääsääntöisesti innostuneita ja sitoutuneita tuloskorttiin, vaikka tiedostivat sen puutteita ja epäkohtia kotihoidossa käytettäessä. Tiimiläisten innostus oli vähäisempää ja sitoutuneisuudenkin pääsääntöisesti ilmoitettiin johtuvan johdon määräyksestä. Kotihoidonohjaajien apuvälineenä johtamisessa tuloskortti toimii vuosikellona, mitä vuoden aikana tulee tehdä. Vastanneista tiimiläisistä enemmistö koki tuloskortin turhaksi työksi kiireen keskellä ja näin ollen siitä ei ole voimaannuttavaksi työkaluksi heille. Mikäli tuloskorttia ei saada toimivaksi, kaikkia palvelevaksi apuvälineeksi, on syytä suunnata siihen käytetty energia johonkin muuhun. Tuloskortti ei ole työkalu kaikkeen, ja siksi joskus on hyväksi tunnustaa, että olisi syytä panostaa johonkin muuhun kuin mittariston rakentamiseen.