Aktiivinen johtajuus kolmannen sektorin toiminnan kehittäjänä : Innovatiivisuus tarttuu koko työyhteisöön
Kangas, Raija (2010)
Kangas, Raija
Hämeen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102513957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102513957
Tiivistelmä
Tämän työn toimeksiantajana on Hämeen Sininauha ry, joka toimii kolmannella sektorilla päihde- ja mielenterveysongelmaisten ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden keskuudessa. Työn kehittyminen vaatii aktiivisen johtajuuden kautta tehtyä laatuarviointia, jolla voidaan vastata yhteiskunnan asettamiin kilpailutushaasteisiin. Työn tavoitteena on ollut laadunarviointimenetelmän käyttöönoton avulla jalkauttaa aktiivista johtajuutta eri työyksiköihin. Teoriaosuudessa on avattu toimintatutkimuksen käsitettä tieteellisestä näkökulmasta, käsitelty johtajuutta henkilöstön kehittämisen näkökulmasta, eettisyyttä tutkimustyössä sekä eettistä johtajuutta, sekä esitelty eri laadunarviointimenetelmiä.
Työ on toteutettu osallistavana toimintatutkimuksena, jossa tutkimusaineisto muodostui henkilökunnan kehityspäivien annista, henkilökunnan koulutuspäivistä ITE-arviointi-tutkimuksista, joita tehtiin kaksi kertaa. Merkittävän osan aineistoa muodostavat kehittämistyön tueksi muodostetun Hanska-tiimin toiminnan kuvaus. Aktiivisen johtajuuden jalkautuminen työyksikkötasolle käynnisti koko yhteisöön monella tasolla toteutuvan innovatiivisen kehitysprosessin. Muutos toimii positiivisena voimavarana. Tämän kehitysprosessin aikaansaamaa tulosta voi konkreettisesti tarkastella kahden eri ITE-kyselyn välisellä muutoksella.
Kehittämistehtävän tarkka kuvaus ja analysointi ovat hyödyllisiä mille tahansa kolmannen sektorin toimijalle. Toteutetun tehtävän tarkka raportointi auttaa oman toiminnan kehittämisessä. Kyselyjen tuloksia analysoidessa näkee tapahtuneen työyhteisön sisällä tapahtunutta kasvua samansuuntaiseksi ymmärtämykseksi laatutyötä kohtaan. Aito kiinnostus oman tulosyksikön työn kehittämiseen on selvästi lisääntynyt. Kehitysprosessin aikana johtoryhmätyöskentely on löytänyt paikkansa merkittävänä työn selkeyttäjänä. Uusien toimintamallien ideointi ja kokeilu on rikastunut. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on vahvistunut verkostoitumisen kautta.
Työ on toteutettu osallistavana toimintatutkimuksena, jossa tutkimusaineisto muodostui henkilökunnan kehityspäivien annista, henkilökunnan koulutuspäivistä ITE-arviointi-tutkimuksista, joita tehtiin kaksi kertaa. Merkittävän osan aineistoa muodostavat kehittämistyön tueksi muodostetun Hanska-tiimin toiminnan kuvaus. Aktiivisen johtajuuden jalkautuminen työyksikkötasolle käynnisti koko yhteisöön monella tasolla toteutuvan innovatiivisen kehitysprosessin. Muutos toimii positiivisena voimavarana. Tämän kehitysprosessin aikaansaamaa tulosta voi konkreettisesti tarkastella kahden eri ITE-kyselyn välisellä muutoksella.
Kehittämistehtävän tarkka kuvaus ja analysointi ovat hyödyllisiä mille tahansa kolmannen sektorin toimijalle. Toteutetun tehtävän tarkka raportointi auttaa oman toiminnan kehittämisessä. Kyselyjen tuloksia analysoidessa näkee tapahtuneen työyhteisön sisällä tapahtunutta kasvua samansuuntaiseksi ymmärtämykseksi laatutyötä kohtaan. Aito kiinnostus oman tulosyksikön työn kehittämiseen on selvästi lisääntynyt. Kehitysprosessin aikana johtoryhmätyöskentely on löytänyt paikkansa merkittävänä työn selkeyttäjänä. Uusien toimintamallien ideointi ja kokeilu on rikastunut. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on vahvistunut verkostoitumisen kautta.