Användning av de två språken i språkbad - en undersökning bland barn i 4-7 års ålder
Rehnström, Linda (2010)
Rehnström, Linda
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092213196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092213196
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii kielikylpyä ja kaksikielisyyttä. Työn tarkoitus on saada tietää milloin ja miten kielikylpypäiväkodissa olevat lapset käyttävät kahta kieltään – suomea ja ruotsia. Tavoitteena on myös saada tietää, minkälaisena kielikylpypäiväkotien henkilökunta näkee lasten kieltenkäytön ja kieltenkehityksen, ja miten henkilökunta tukee niitä sekä missä tilanteissa tukea lähinnä annetaan. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten lapset käyttävät kahta kieltään päiväkodissa? 2) Minkälaisia tunteita lapset ilmaisevat ensimmäistä ja toista kieltään kohtaan? 3) Miten henkilökunta tukee lasten kieltenkäyttöä? Aineistonkeräysmenetelmät ovat kahden kielikylpypäiväkodin lasten-ryhmien osallistuva havainnointi ja kyselylomakkeet samoissa päiväkodeissa työskentelevälle henkilökunnalle. Kielikylpypäiväkodit, joiden kanssa olen tehnyt yhteistyötä, ovat Päiväkoti Lokki ja Päiväkoti Myllytonttu, jotka molemmat sijaitsevat Helsingissä. Teoreettinen viitekehys käsittelee esimerkiksi kielikylpyä ja kaksikielisyyttä sekä suhdetta kieliin. Havainnointien tulokset kertovat, että lapset puhuvat suomea keskenään ja sekä suomea että ruotsia aikuisten kanssa. Vapaa leikki on kokonaan suomenkielistä, kun taas muuta toimintaa voidaan osittain käydä myös ruotsiksi. Lapset ilmaisevat joko myönteisiä tunteita tai ei minkäänlaisia tunteita ruotsia kohtaan, kun he taas toimintansa kautta näyttävät suomen kielen olevan heidän äidinkielensä ja se kieli jonka he tuntevat omakseen. Kyselylomakkeen tulokset kertovat henkilökunnan olevan yksimielisiä siitä, että lapset tarvitsevat turvallisuutta ja kannustusta sekä siitä, että lapset ensimmäiseksi oppivat sanontatapoja ruotsiksi joita käytetään päivittäin. Henkilökunta tukee lasten kieltenkäyttöä antamalla positiivista palautetta siitä mitä lapsi sanoo ja erilaisten niksien kautta, esimerkiksi pyytämällä lapsia toistamaan sanomansa ruotsiksi. Mitä tahansa lapset sanovat ruotsiksi on positiivista ja henkilökunnan tulisi huomata se ja antaa siitä lapsille kehuja.