Päiväkodin liikuntakasvatus lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon tukemisessa
Satoniitty, Sanna (2010)
Satoniitty, Sanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091413002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091413002
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia päiväkodin liikuntakasvatusta sosiaalialan ja sosiaalipedagogiikan näkökulmasta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, pyritäänkö päiväkodin liikuntakasvatuksella tukemaan lapsen positiivista minäkäsitystä ja itsetuntoa, sekä millainen liikuntakasvatus tukee lapsen positiivista minäkäsitystä ja itsetuntoa parhaiten. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja se toteutettiin lomakekyselyllä Porin kaupungin päiväkodeille lokakuussa 2009.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsiteltiin minäkäsityksen ja itsetunnon kehittymistä ja tukemista sekä määriteltiin minäkäsitys ja itsetunto käsitteinä. Siinä tarkasteltiin lapsen minuuden tukemista sosiaalipedagogiikan, liikuntakasvatuksen ja liikuntakasvattajan toiminnan näkökulmista. Tämä osuus nojautui kehityspsykologiseen sekä sosiaalialan ammattikirjallisuuteen. Lisäksi teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin päiväkodin varhaiskasvatusta ja liikuntakasvatusta lapsen minuuden, tarkemmin minäkäsityksen ja itsetunnon, tukijoina. Tämä osuus pohjautui varhaiskasvatuksen toteuttamista määrittäviin lakeihin ja asiakirjoihin sekä valtakunnallisella että Porin kaupungin tasolla.
Tutkimuksen empiirisessä osiossa tarkasteltiin lomakekyselyllä kerättyä aineistoa teoriatiedon valossa. Lomakekyselyllä kerättiin tietoa Porin kaupungin päiväkotien liikuntakasvatuksen tavoitteista ja arvoista sekä Porin kaupungin päiväkotien liikuntakasvatuksesta lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon tukemisessa.
Tutkimustuloksissa päiväkodin liikuntakasvatuksessa painotettiin eniten myönteisen kasvatusilmapiirin luomista, sosiaalisten taitojen vahvistumista ja yhdessä liikkumista, lapsen yksilöllisyyden ja kiinnostuksenkohteiden huomioimista sekä onnistumisen kokemuksien mahdollistamista.
Tutkimustulokset erosivat joiltakin osin teoriataustassa esitetystä. Tuloksissa päiväkodin liikuntakasvatuksessa painotettiin vähän lapsen itsetuntemuksen ja itsearvioinnin lisäämistä sekä lapsen aktiivisuuden, osallistumisen ja itsenäisyyden tukemista. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen ja turvallisen ilmapiirin luomista painotettiin tuloksissa vain jonkin verran. Kuitenkin kaikki nämä nähtiin varhaiskasvatuksen laeissa ja asiakirjoissa erittäin tärkeinä asioina, kun pyritään tukemaan lapsen positiivisen minäkäsityksen ja terveen itsetunnon kehittymistä.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsiteltiin minäkäsityksen ja itsetunnon kehittymistä ja tukemista sekä määriteltiin minäkäsitys ja itsetunto käsitteinä. Siinä tarkasteltiin lapsen minuuden tukemista sosiaalipedagogiikan, liikuntakasvatuksen ja liikuntakasvattajan toiminnan näkökulmista. Tämä osuus nojautui kehityspsykologiseen sekä sosiaalialan ammattikirjallisuuteen. Lisäksi teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin päiväkodin varhaiskasvatusta ja liikuntakasvatusta lapsen minuuden, tarkemmin minäkäsityksen ja itsetunnon, tukijoina. Tämä osuus pohjautui varhaiskasvatuksen toteuttamista määrittäviin lakeihin ja asiakirjoihin sekä valtakunnallisella että Porin kaupungin tasolla.
Tutkimuksen empiirisessä osiossa tarkasteltiin lomakekyselyllä kerättyä aineistoa teoriatiedon valossa. Lomakekyselyllä kerättiin tietoa Porin kaupungin päiväkotien liikuntakasvatuksen tavoitteista ja arvoista sekä Porin kaupungin päiväkotien liikuntakasvatuksesta lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon tukemisessa.
Tutkimustuloksissa päiväkodin liikuntakasvatuksessa painotettiin eniten myönteisen kasvatusilmapiirin luomista, sosiaalisten taitojen vahvistumista ja yhdessä liikkumista, lapsen yksilöllisyyden ja kiinnostuksenkohteiden huomioimista sekä onnistumisen kokemuksien mahdollistamista.
Tutkimustulokset erosivat joiltakin osin teoriataustassa esitetystä. Tuloksissa päiväkodin liikuntakasvatuksessa painotettiin vähän lapsen itsetuntemuksen ja itsearvioinnin lisäämistä sekä lapsen aktiivisuuden, osallistumisen ja itsenäisyyden tukemista. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen ja turvallisen ilmapiirin luomista painotettiin tuloksissa vain jonkin verran. Kuitenkin kaikki nämä nähtiin varhaiskasvatuksen laeissa ja asiakirjoissa erittäin tärkeinä asioina, kun pyritään tukemaan lapsen positiivisen minäkäsityksen ja terveen itsetunnon kehittymistä.