Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankkeen osaamiskartoitus
Tapper, Jimena (2010)
Tapper, Jimena
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010081812706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010081812706
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankkeen tulevien toimintamallien kehittämistyön tueksi. Tutkimuksella pyrittiin luomaan pohjaa osaamispäällikkötoiminnan sisällölliselle määrittelylle tarkastelemalla toimintaa ja toiminnan kannalta merkittävää osaamista osaamispäälliköiden omasta näkökulmasta sekä määrittämään, mikä on se osaamisen kehittämistarve, johon reagoimalla toimintamallien kehittämistyö tehostuu.
Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena, joka rakentui kolmesta eri tutkimusvaiheesta: Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa kartoitettiin, minkälaisista yksilöosaamisista asiakasrajapinnassa vaadittava ydinosaaminen rakentuu. Toisessa vaiheessa nykytoimintaa ja toiminnan kannalta merkittävää osaamista tarkasteltiin koko toiminnan näkökulmasta. Kolmannessa tutkimusvaiheessa selvitettiin, mitkä osaamiset muodostuvat tärkeiksi osaamispäällikkötoiminnan tulevaisuuden kannalta. Tutkimuksen primaariaineisto rakentui havainnointimateriaaleista sekä haastatteluista, joista jälkimmäisten analysointiin käytettiin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Sekundaariaineisto koostui osaamispääomaa käsittävästä tutkimuskirjallisuudesta, tutkimuksista sekä aiemmista tieteellisistä julkaisuista.
Merkittävimmäksi ydintoiminnoksi nyt ja tulevaisuudessa määrittyi kokonaisvaltaisten kehittämisprosessien fasilitointi, jossa yhdistyvät sekä toiminnan ydinosaamisalueet (tutkimusvaihe 1) että toiminnassa eniten yrityksille arvoa tuottava ydinprosessi (tutkimusvaihe 2). Toimintamallien kehittämistyötä sekä osaamisen hyödyntämistä edistävissä sisäisissä prosesseissa ja rakenteissa oli havaittavissa puutteita, joiden pohjalta johdettiin viisi osaamisen kehittämistarvetta: yhteisen näkemyksen rakentaminen, ydinosaamisalueiden määrittäminen, toiminnan suuntaaminen, tiimityön tehostaminen sekä toimintaa tukevien prosessien ja työkalujen kehittäminen.
Johtopäätöksissä esitetään ne tekijät, jotka saattavat vaikeuttaa toimintamallien kehittämistyötä tulevaisuudessa, mikäli niihin liittyvää riskiä ei pystytä hallitsemaan. Näistä keskeisimmiksi nousivat rakennepääoman puute sekä yksilöiden sitoutumisen taso.
Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena, joka rakentui kolmesta eri tutkimusvaiheesta: Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa kartoitettiin, minkälaisista yksilöosaamisista asiakasrajapinnassa vaadittava ydinosaaminen rakentuu. Toisessa vaiheessa nykytoimintaa ja toiminnan kannalta merkittävää osaamista tarkasteltiin koko toiminnan näkökulmasta. Kolmannessa tutkimusvaiheessa selvitettiin, mitkä osaamiset muodostuvat tärkeiksi osaamispäällikkötoiminnan tulevaisuuden kannalta. Tutkimuksen primaariaineisto rakentui havainnointimateriaaleista sekä haastatteluista, joista jälkimmäisten analysointiin käytettiin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Sekundaariaineisto koostui osaamispääomaa käsittävästä tutkimuskirjallisuudesta, tutkimuksista sekä aiemmista tieteellisistä julkaisuista.
Merkittävimmäksi ydintoiminnoksi nyt ja tulevaisuudessa määrittyi kokonaisvaltaisten kehittämisprosessien fasilitointi, jossa yhdistyvät sekä toiminnan ydinosaamisalueet (tutkimusvaihe 1) että toiminnassa eniten yrityksille arvoa tuottava ydinprosessi (tutkimusvaihe 2). Toimintamallien kehittämistyötä sekä osaamisen hyödyntämistä edistävissä sisäisissä prosesseissa ja rakenteissa oli havaittavissa puutteita, joiden pohjalta johdettiin viisi osaamisen kehittämistarvetta: yhteisen näkemyksen rakentaminen, ydinosaamisalueiden määrittäminen, toiminnan suuntaaminen, tiimityön tehostaminen sekä toimintaa tukevien prosessien ja työkalujen kehittäminen.
Johtopäätöksissä esitetään ne tekijät, jotka saattavat vaikeuttaa toimintamallien kehittämistyötä tulevaisuudessa, mikäli niihin liittyvää riskiä ei pystytä hallitsemaan. Näistä keskeisimmiksi nousivat rakennepääoman puute sekä yksilöiden sitoutumisen taso.