Vapaa-ajan toiminnan merkitys maahanmuuttajanaisten hyvinvoinnille : Esimerkkinä monikulttuurinen käsityökerho
Partanen, Sirkku (2010)
Partanen, Sirkku
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060311335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060311335
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, mitä merkitystä monikulttuurisella vapaa-ajan toiminnalla on maahanmuuttajanaisten hyvinvoinnille. Maahanmuutto aiheuttaa usein psyykkistä stressiä ja sosiaalisten verkostojen heikentymistä, joten maahanmuuttajien hyvinvointi on hyvin haavoittuvainen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada esille maahanmuuttajien kokemuksia vapaa-ajan toiminnan ja hyvinvoinnin yhteydestä. Koska suomalaiset muodostavat merkittävän osan maahanmuuttajien sosiaalisesta ympäristöstä, haluttiin selvittää myös monikulttuurisen toiminnan vaikutusta suomalaisten asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan.
Taustateoriana käytettiin Kanadalaista toiminnallisen suoriutumisen ja sitoutumisen mallia (Canadian model of occupational performance and engagement, (CMOP-E). Teoreettinen osuus käsitteli lisäksi hyvinvointia, maahanmuuton vaikutusta siihen sekä toimintaterapian näkökulmaa hyvinvoinnin edistämiseen.
Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla kolmea maahanmuuttajataustaista ja kahta syntyperäistä suomalaista naista, jotka olivat osallistuneet Laptuote-säätiön ja Monikulttuurinen palvelukeskus Momentin järjestämään monikulttuurisen käsityökerhon toimintaan vuosina 2008–2010. Puolistrukturoitujen haastattelujen teemat muodostettiin CMOP-E:n pääkäsitteiden (yksilö, ympäristö, toiminta) ja käsitteen hyvinvointi pohjalta. Haastattelut nauhoitettiin, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti samojen käsitteiden pohjalta.
Haastatteluissa nousivat esille maahanmuuttajataustaisten ja syntyperäisten suomalaisten naisten erilaiset näkökulmat monikulttuuriseen vapaa-ajan toimintaan. Suomalaisille vastaajille käsitöillä oli suurempi merkitys kuin maahanmuuttajille, jotka korostivat erityisesti toiminnan sosiaalista ulottuvuutta. Vapaa-ajan toimintaan liittyen maahanmuuttajanaiset nostivat tärkeimmäksi hyvinvointiin vaikuttavaksi asiaksi vuorovaikutuksen muiden osallistujien kanssa sekä sosiaalisten suhteiden syntymisen. Suomalaiset osallistujat olivat tulleet mukaan toimintaan käsitöitä ja eri kulttuureita kohtaan tuntemansa kiinnostuksen pohjalta. He kokivat monikulttuurisen toiminnan tuoneen heille uudenlaista ja yksilöllisempää tietoa maahanmuuttajien elämästä. Tulosten perusteella monikulttuurinen vapaa-ajan toiminta edistää maahanmuuttajien hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuden sosiaalisten verkostojen luomiseen sekä muokkaamalla myönteisemmiksi suomalaisten osallistujien asenteita maahanmuuttajia kohtaan.
Taustateoriana käytettiin Kanadalaista toiminnallisen suoriutumisen ja sitoutumisen mallia (Canadian model of occupational performance and engagement, (CMOP-E). Teoreettinen osuus käsitteli lisäksi hyvinvointia, maahanmuuton vaikutusta siihen sekä toimintaterapian näkökulmaa hyvinvoinnin edistämiseen.
Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla kolmea maahanmuuttajataustaista ja kahta syntyperäistä suomalaista naista, jotka olivat osallistuneet Laptuote-säätiön ja Monikulttuurinen palvelukeskus Momentin järjestämään monikulttuurisen käsityökerhon toimintaan vuosina 2008–2010. Puolistrukturoitujen haastattelujen teemat muodostettiin CMOP-E:n pääkäsitteiden (yksilö, ympäristö, toiminta) ja käsitteen hyvinvointi pohjalta. Haastattelut nauhoitettiin, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti samojen käsitteiden pohjalta.
Haastatteluissa nousivat esille maahanmuuttajataustaisten ja syntyperäisten suomalaisten naisten erilaiset näkökulmat monikulttuuriseen vapaa-ajan toimintaan. Suomalaisille vastaajille käsitöillä oli suurempi merkitys kuin maahanmuuttajille, jotka korostivat erityisesti toiminnan sosiaalista ulottuvuutta. Vapaa-ajan toimintaan liittyen maahanmuuttajanaiset nostivat tärkeimmäksi hyvinvointiin vaikuttavaksi asiaksi vuorovaikutuksen muiden osallistujien kanssa sekä sosiaalisten suhteiden syntymisen. Suomalaiset osallistujat olivat tulleet mukaan toimintaan käsitöitä ja eri kulttuureita kohtaan tuntemansa kiinnostuksen pohjalta. He kokivat monikulttuurisen toiminnan tuoneen heille uudenlaista ja yksilöllisempää tietoa maahanmuuttajien elämästä. Tulosten perusteella monikulttuurinen vapaa-ajan toiminta edistää maahanmuuttajien hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuden sosiaalisten verkostojen luomiseen sekä muokkaamalla myönteisemmiksi suomalaisten osallistujien asenteita maahanmuuttajia kohtaan.