"Jokainen on vain kerran lapsi" Perhekerho lapsuuden tukemisen menetelmänä
Kalliala, Sanna (2010)
Kalliala, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710703
Tiivistelmä
Työlleni perusteena oli paljolti keskusteluissa ja alan tutkimuksissa noussut lasten hyvinvoinnin heikkeneminen. Perhekerhon kohderyhmänä olivat kolmannen luokan luokkayhteisö, johon kuuluivat lapset sekä heidän vanhempansa. Tarve Perhekerholle nousi yhteistyökoululta. Koulussa on havaittu kiusaamisen sekä kouluviihtymättömyyden lisääntymistä, joiden nähdään olevan seurausta lasten hyvinvoinnin heikentymisestä. Yhdessä työelämän kanssa halusimme kehitellä menetelmän, jolla pystyttäisiin tukemaan lasten hyvinvoinnin parantamista.
Perhekerhon tavoitteena olivat lapsen hyvinvoinnin edistäminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Lisäksi Perhekerhossa pyrittiin lisäämään lasten ja vanhempien vuorovaikutusta sekä tukemaan heidän yhdessä toimimista. Perhekerhon rakentuessa kahdesta ryhmästä sen sisälle muodostui molempien ryhmien omat tavoitteet. Lasten ryhmässä tavoitteena olivat ryhmän yhteisöllisyyden parantaminen sekä lasten yhteistyötaitojen lisääminen. Vanhempien ryhmässä tavoitteena olivat vanhempien osallisuuden lisääminen sekä vanhempien tukiverkoston vahvistaminen. Tavoitteisiin pyrittiin käsittelemällä molemmissa ryhmissä lasten hyvinvointiin liittyviä teemoja. Käsiteltäviä teemoja lasten ryhmässä olivat ryhmähenki ja ryhmän toimivuus, koulussa viihtyminen, omat tunteet ja erilaisuus, turvallisuus sekä yhteisöllisyys. Lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen lisäämiseksi järjestimme ryhmälle ohjatusti yhteistä toimintaa.
Opinnäytetyöraporttini jakaantuu kahteen kokonaisuuteen, teoriapohjaan lasten hyvinvoinnin ulottuvuuksista sekä Perhekerhon toiminnan kuvaamiseen. Teoreettinen viitekehys käsittelee lasten hyvinvoinnin kannalta yhteisöllisyyttä sekä turvallisuutta. Toiminnan kuvaamisessa kuvaan toiminnan suunnittelua ja toteuttamista.
Työni tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Perhekerhon toimintaa sekä lopuksi laatia toimintamalli Perhekerhosta. Opinnäytetyössäni reflektoin tekemiäni ratkaisuja sekä arvioin suunnitelmien onnistumista. Reflektoinnin ja arvioinnin tuloksien avulla on laadittu kirjallinen toimintamalli Perhekerhosta. Toimintamallia laadittaessa on kuunneltu myös yhteistyötahoja, ja otettu heidän kehitysideansa huomioon. Toimintamalli on käytettävissä oleva malli, jota voidaan käyttää myöhemmin Perhekerhon toteuttamisessa.
Perhekerhon tavoitteena olivat lapsen hyvinvoinnin edistäminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Lisäksi Perhekerhossa pyrittiin lisäämään lasten ja vanhempien vuorovaikutusta sekä tukemaan heidän yhdessä toimimista. Perhekerhon rakentuessa kahdesta ryhmästä sen sisälle muodostui molempien ryhmien omat tavoitteet. Lasten ryhmässä tavoitteena olivat ryhmän yhteisöllisyyden parantaminen sekä lasten yhteistyötaitojen lisääminen. Vanhempien ryhmässä tavoitteena olivat vanhempien osallisuuden lisääminen sekä vanhempien tukiverkoston vahvistaminen. Tavoitteisiin pyrittiin käsittelemällä molemmissa ryhmissä lasten hyvinvointiin liittyviä teemoja. Käsiteltäviä teemoja lasten ryhmässä olivat ryhmähenki ja ryhmän toimivuus, koulussa viihtyminen, omat tunteet ja erilaisuus, turvallisuus sekä yhteisöllisyys. Lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen lisäämiseksi järjestimme ryhmälle ohjatusti yhteistä toimintaa.
Opinnäytetyöraporttini jakaantuu kahteen kokonaisuuteen, teoriapohjaan lasten hyvinvoinnin ulottuvuuksista sekä Perhekerhon toiminnan kuvaamiseen. Teoreettinen viitekehys käsittelee lasten hyvinvoinnin kannalta yhteisöllisyyttä sekä turvallisuutta. Toiminnan kuvaamisessa kuvaan toiminnan suunnittelua ja toteuttamista.
Työni tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Perhekerhon toimintaa sekä lopuksi laatia toimintamalli Perhekerhosta. Opinnäytetyössäni reflektoin tekemiäni ratkaisuja sekä arvioin suunnitelmien onnistumista. Reflektoinnin ja arvioinnin tuloksien avulla on laadittu kirjallinen toimintamalli Perhekerhosta. Toimintamallia laadittaessa on kuunneltu myös yhteistyötahoja, ja otettu heidän kehitysideansa huomioon. Toimintamalli on käytettävissä oleva malli, jota voidaan käyttää myöhemmin Perhekerhon toteuttamisessa.