Ystäväni tuttavani, käy nyt kanssain piirileikkiin : läsnä oleva musiikkipedagogi
Varis, Ulla (2010)
Varis, Ulla
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110146
Tiivistelmä
Tutkin lopputyössäni musiikkipedagogin työtä omien teatterimaailmasta saatujen kokemusteni pohjalta. Olen opiskellut ja harrastanut näyttelemistä ja olen huomannut, että näyttelijän ja musiikkipedagogin työssä on paljon yhteistä. Lähden liikkeelle olettamuksesta, että ihminen on fyysinen olento, jonka peruspiirre on luovuus. Luovuudelle on kuitenkin olemassa monia esteitä. Pohdin, miten musiikkipedagogi voisi työssään edesauttaa luovuutta käyttämällä minulle teatterista tuttuja keinoja, kuten improvisaatiota. Päädyn ajatukseen, että kaiken ytimessä on läsnä oleva musiikkipedagogi, joka vuorovaikutuksen ja vahvan läsnäolon kautta kannustaa oppilastaan luovuuden tiellä.
Osallistuin syksyllä 2009 varhaisiän musiikkikasvatuksen opintoihin kuuluvaan “Ystäväni tuttavani”- projektiin, joka on osa Kulttuurisilta-hanketta. Projektissa varhaisiän musiikkikasvatuksen ensimmäisen vuoden opiskelijat vetivät Vantaalla sijaitsevassa palvelukoti Myyrinkodissa ikäihmisille ja päiväkotilapsille musiikkituokioita. Projektiin kuului koulutusjakso, jonka vetivät Eppu Nuotio ja Inkeri Simola-Isaksson. Seurasin Inkeri Simola-Isakssonin ja Eppu Nuotion vetämää koulutusjaksoa sekä opiskelijoiden vetämiä työpajoja Myyrinkodissa. Pohdin, miten läsnäolo näkyy tai ei näy ja miten teatterista tutut elementit näyttäytyvät musiikkipedagogin työssä. Lisäksi haastattelin Eppu Nuotiota ja Inkeri Simola-Isakssonia lopputyöni aiheesta.
Olen huomannut, kuinka tärkeää läsnäolo musiikkipedagogin työssä on. Opetettava asia ei saavuta oppilasta ilman opettajan ja oppilaan sujuvaa vuorovaikutusta. Musiikkipedagogeiksi opiskeleville tulisi opettaa vuorovaikutustaitoja siten, että opiskelijat kokevat oppimisympäristön turvalliseksi ja sopivan haasteelliseksi. Opiskelijoita tulisi kannustaa luovuuteen, jotta he pystyisivät valmistuttuaan ammatissaan tukemaan oppilaitaan musiikin ja luovuuden tiellä.
Osallistuin syksyllä 2009 varhaisiän musiikkikasvatuksen opintoihin kuuluvaan “Ystäväni tuttavani”- projektiin, joka on osa Kulttuurisilta-hanketta. Projektissa varhaisiän musiikkikasvatuksen ensimmäisen vuoden opiskelijat vetivät Vantaalla sijaitsevassa palvelukoti Myyrinkodissa ikäihmisille ja päiväkotilapsille musiikkituokioita. Projektiin kuului koulutusjakso, jonka vetivät Eppu Nuotio ja Inkeri Simola-Isaksson. Seurasin Inkeri Simola-Isakssonin ja Eppu Nuotion vetämää koulutusjaksoa sekä opiskelijoiden vetämiä työpajoja Myyrinkodissa. Pohdin, miten läsnäolo näkyy tai ei näy ja miten teatterista tutut elementit näyttäytyvät musiikkipedagogin työssä. Lisäksi haastattelin Eppu Nuotiota ja Inkeri Simola-Isakssonia lopputyöni aiheesta.
Olen huomannut, kuinka tärkeää läsnäolo musiikkipedagogin työssä on. Opetettava asia ei saavuta oppilasta ilman opettajan ja oppilaan sujuvaa vuorovaikutusta. Musiikkipedagogeiksi opiskeleville tulisi opettaa vuorovaikutustaitoja siten, että opiskelijat kokevat oppimisympäristön turvalliseksi ja sopivan haasteelliseksi. Opiskelijoita tulisi kannustaa luovuuteen, jotta he pystyisivät valmistuttuaan ammatissaan tukemaan oppilaitaan musiikin ja luovuuden tiellä.