Hoitotyön kirjaamisen muutos kotihoidossa
Salo, Sari; Tikka, Kati (2010)
Salo, Sari
Tikka, Kati
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179473
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyön rakenteista kirjaamista ja kirjaamiskäytäntöjen muutosta kotihoidossa työntekijän näkökulmasta sekä selvittää, mitkä tekijät vaikuttivat muutoksen sisäistämiseen. Tavoitteena oli saada tietoa rakenteisen kirjaamisen tuomista hyödyistä ja haasteista työntekijälle sekä organisaation tuen merkityksestä kyseisessä muutoksessa.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsiteltiin rakenteista hoitotyön kirjaamista, kirjaamista ohjaavia lakeja ja asetuksia sekä muutosprosessia. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, johon osallistuivat Lappeenrannan kotihoidon Alakylän ja Joutsenon Pulpin tiimien hoitohenkilökunta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja kyselyn vastausprosentti oli 82 %. Vastaukset analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan kotihoidon työntekijät kokivat rakenteisen kirjaamisen ja komponenttien helpottavan ja selkiyttävän asiakastietojen löytymistä. Luokitusten avulla tietojenhaun koettiin onnistuvan yksityiskohtaisemmin ja tiedonkulku eri yhteistyötahojen välillä parantuvan. Haasteena koettiin Whoike- ohjelman hankaluus ja moniselitteisyys. Kirjaamisen koettiin vievän runsaasti aikaa ja sen olevan pois hoitotyöstä. Yhtenäisyys kirjaamisessa ja sopivien komponenttien löytyminen nähtiin myös haasteellisina. Tärkeimpänä koettiin tiimin ja työkavereiden sekä tukihenkilöiden antama tuki. Lisää tukea kaivattiin muun muassa koulutuksen ja tukihenkilöiden tiimoilta. Kirjaamisen koettiin vähentyneen rakenteistumisen myötä.
Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella voidaan kehittää kotihoidon hoitotyön kirjaamista ja saada tietoa työntekijöiden kokemuksesta muutoksessa.
Organisaation riittävällä tuella on suuri merkitys muutoksessa ja uuden oppimisessa. Koska muutos jatkuu vielä pitkään käyttöönoton jälkeenkin, tulisi myös huomioida tuen tarpeen jatkuminen.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsiteltiin rakenteista hoitotyön kirjaamista, kirjaamista ohjaavia lakeja ja asetuksia sekä muutosprosessia. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, johon osallistuivat Lappeenrannan kotihoidon Alakylän ja Joutsenon Pulpin tiimien hoitohenkilökunta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja kyselyn vastausprosentti oli 82 %. Vastaukset analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan kotihoidon työntekijät kokivat rakenteisen kirjaamisen ja komponenttien helpottavan ja selkiyttävän asiakastietojen löytymistä. Luokitusten avulla tietojenhaun koettiin onnistuvan yksityiskohtaisemmin ja tiedonkulku eri yhteistyötahojen välillä parantuvan. Haasteena koettiin Whoike- ohjelman hankaluus ja moniselitteisyys. Kirjaamisen koettiin vievän runsaasti aikaa ja sen olevan pois hoitotyöstä. Yhtenäisyys kirjaamisessa ja sopivien komponenttien löytyminen nähtiin myös haasteellisina. Tärkeimpänä koettiin tiimin ja työkavereiden sekä tukihenkilöiden antama tuki. Lisää tukea kaivattiin muun muassa koulutuksen ja tukihenkilöiden tiimoilta. Kirjaamisen koettiin vähentyneen rakenteistumisen myötä.
Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella voidaan kehittää kotihoidon hoitotyön kirjaamista ja saada tietoa työntekijöiden kokemuksesta muutoksessa.
Organisaation riittävällä tuella on suuri merkitys muutoksessa ja uuden oppimisessa. Koska muutos jatkuu vielä pitkään käyttöönoton jälkeenkin, tulisi myös huomioida tuen tarpeen jatkuminen.