Nordkalk oyj:n kivisiilojen kulutuspintojen uusiminen
Ahokas, Tero (2010)
Ahokas, Tero
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179470
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179470
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mikä on edullisin vaihtoehto kivisiilojen kulutuspintojen uusimiseksi ja korjaamiseksi. Tavoitteena oli myös pohtia siilojen kulutuspintojen elinkaaren kasvattamisen mahdollisuuksia.
Työtä varten tutustuttiin betonikorjauskirjallisuuteen ja aiempiin suunnitelmiin. Vanhat suunnitelmat ja haastattelut sekä palaverit olivat tärkeitä tietojen hankkimisessa. Vastaavista korjauksista ei dokumentointia juurikaan ollut. Myös siiloissa tehdyistä aiemmista korjauksista dokumentointi oli vajavaista, eikä kivisiilojen kuluman suuruudesta ollut tehty minkäänlaista seurantaa.
Kulutuspintojen uusimisen suurimpia haasteita on rakenteellisten vaurioiden syntyminen, jos korjaukset aloitetaan liian myöhään. Myös korjausten jokavuotisuus aiheuttaa ongelmia seisokkien vuoksi. Kulutuspintojen lisäämisen vaihtoehtoina ovat ruiskubetonointi ja valumenetelmä.
Työn tuloksena syntyi seuraavia parannusehdotuksia: Jos kivisiilojen kulutuspinnat korjataan ruiskubetonoinnilla, lisätään pohjaksi väribetonilla kulumailmoitin ja betoni ruiskutetaan riipputelineeltä. Jos kulutuspinnat korjataan betonivalumenetelmällä, kulumailmoitin sijoitetaan eritavalla kuin aikaisemmin.
Itse korjausvaihtoehdoista elinkaarellisesti tehokkaampi on valuvaihtoehto, jolla saadaan paksumpi ja tiiviimpi kulutuskerros kuin ruiskutuksella. Ruiskutuksen etuna on ylivoimainen nopeus verrattuna valuun. Ajallisesti mitattuna ruiskutusvaihtoehto on noin 32 työvuoroa nopeampi kuin valuvaihtoehto.
Mielestäni edullisin vaihtoehto siilojen kulutuspintojen uusintaan olisi molempien vaihtoehtojen käyttö. Aluksi valumenetelmällä korjattaisiin rakenteelliset vauriot ja tehtäisiin 100 mm kulutuskerros. Tästä eteenpäin korjaukset suoritettaisiin ruiskutusmenetelmällä aina kulutuskerroksen sitä vaatiessa. Kulutuskerroksen paikkaaminen riipputelineeltä ruiskuttaen olisi nopeaa ja tehokasta.
Työtä varten tutustuttiin betonikorjauskirjallisuuteen ja aiempiin suunnitelmiin. Vanhat suunnitelmat ja haastattelut sekä palaverit olivat tärkeitä tietojen hankkimisessa. Vastaavista korjauksista ei dokumentointia juurikaan ollut. Myös siiloissa tehdyistä aiemmista korjauksista dokumentointi oli vajavaista, eikä kivisiilojen kuluman suuruudesta ollut tehty minkäänlaista seurantaa.
Kulutuspintojen uusimisen suurimpia haasteita on rakenteellisten vaurioiden syntyminen, jos korjaukset aloitetaan liian myöhään. Myös korjausten jokavuotisuus aiheuttaa ongelmia seisokkien vuoksi. Kulutuspintojen lisäämisen vaihtoehtoina ovat ruiskubetonointi ja valumenetelmä.
Työn tuloksena syntyi seuraavia parannusehdotuksia: Jos kivisiilojen kulutuspinnat korjataan ruiskubetonoinnilla, lisätään pohjaksi väribetonilla kulumailmoitin ja betoni ruiskutetaan riipputelineeltä. Jos kulutuspinnat korjataan betonivalumenetelmällä, kulumailmoitin sijoitetaan eritavalla kuin aikaisemmin.
Itse korjausvaihtoehdoista elinkaarellisesti tehokkaampi on valuvaihtoehto, jolla saadaan paksumpi ja tiiviimpi kulutuskerros kuin ruiskutuksella. Ruiskutuksen etuna on ylivoimainen nopeus verrattuna valuun. Ajallisesti mitattuna ruiskutusvaihtoehto on noin 32 työvuoroa nopeampi kuin valuvaihtoehto.
Mielestäni edullisin vaihtoehto siilojen kulutuspintojen uusintaan olisi molempien vaihtoehtojen käyttö. Aluksi valumenetelmällä korjattaisiin rakenteelliset vauriot ja tehtäisiin 100 mm kulutuskerros. Tästä eteenpäin korjaukset suoritettaisiin ruiskutusmenetelmällä aina kulutuskerroksen sitä vaatiessa. Kulutuskerroksen paikkaaminen riipputelineeltä ruiskuttaen olisi nopeaa ja tehokasta.