Ihmiskauppa ja uhrin tunnistaminen
Auvinen, Esa; Kahari, Sanna; Kilpeläinen, Johanna (2010)
Auvinen, Esa
Kahari, Sanna
Kilpeläinen, Johanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004266921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004266921
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on ihmiskauppa ja uhrin tunnistaminen. Työn tarkoituksena oli selvittää ihmiskauppaan ja uhrin tunnistamiseen liittyvää tilannetta Suomessa sekä tuottaa sosiaalialalle tietoa ihmiskaupasta. Aihealue on Suomessa melko uusi, ja tämän vuoksi viranomaisten ja sosiaalialan toimijoiden keskuudessa on tarvetta selvitystyölle ja tietomateriaalin jäsentämiselle sellaiseen muotoon, joka hyödyntää ihmiskaupan vastaista käytännön toimintaa.
Opinnäytetyömme teoriaosuudessa käsitellään ihmiskauppaa ja uhrin auttamiseen liittyviä tekijöitä kansainvälisistä ja lainsäädännöllisistä näkökulmista. Siinä kuvataan myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää, uhriutumisen prosessia ja kuntouttamisen mahdollisuuksia.
Viranomaisille ja sosiaalialan toimijoille tehdyissä haastatteluissa teemakysymykset ovat muodostaneet haastattelujen rakenteen. Haastattelunäkökulmien ja teoreettisen tiedon välisen vertailun kautta on pyritty löytämään vastauksia siihen, mikä on ihmiskaupan ja uhrin tunnistamisen tilanne Suomessa ja miten aihealueen tietoisuutta voidaan kehittää sosiaalialalla.
Haastatteluista selviää, että ihmiskaupan vastainen työ on Suomessa vasta aluillaan ja lisää tietoa aiheesta tarvitaan kaikilla sektoreilla moniammatillisen työn kehittämiseksi ja ihmiskaupan uhrien auttamiseksi. Lainsäädäntö ja sen kehittäminen nousi haastatteluissa tärkeäksi osa-alueeksi. Selvitysaiheena jatkossa voisi olla vuoteen 2015 mennessä selvittää ihmiskaupan sen hetkinen tilanne Suomessa sekä tietoisuus
Opinnäytetyömme teoriaosuudessa käsitellään ihmiskauppaa ja uhrin auttamiseen liittyviä tekijöitä kansainvälisistä ja lainsäädännöllisistä näkökulmista. Siinä kuvataan myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää, uhriutumisen prosessia ja kuntouttamisen mahdollisuuksia.
Viranomaisille ja sosiaalialan toimijoille tehdyissä haastatteluissa teemakysymykset ovat muodostaneet haastattelujen rakenteen. Haastattelunäkökulmien ja teoreettisen tiedon välisen vertailun kautta on pyritty löytämään vastauksia siihen, mikä on ihmiskaupan ja uhrin tunnistamisen tilanne Suomessa ja miten aihealueen tietoisuutta voidaan kehittää sosiaalialalla.
Haastatteluista selviää, että ihmiskaupan vastainen työ on Suomessa vasta aluillaan ja lisää tietoa aiheesta tarvitaan kaikilla sektoreilla moniammatillisen työn kehittämiseksi ja ihmiskaupan uhrien auttamiseksi. Lainsäädäntö ja sen kehittäminen nousi haastatteluissa tärkeäksi osa-alueeksi. Selvitysaiheena jatkossa voisi olla vuoteen 2015 mennessä selvittää ihmiskaupan sen hetkinen tilanne Suomessa sekä tietoisuus