Osaamisen kehittämisen välineet ja niiden toimivuus Keski-Suomen Osuuspankissa
Uusijoki, Juha (2010)
Uusijoki, Juha
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003245910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003245910
Tiivistelmä
Suomalaista finanssitoimialaa kohdanneet muutokset kilpailuympäristössä ja kansainvälistyminen ovat pakottaneet rahalaitokset uudistamaan toimintatapojaan. Pankkien perinteinen palvelukulttuuri on muuttunut muutamassa vuodessa aktiiviseksi myyntikulttuuriksi. Keskeiseksi erottumistekijäksi ja kilpailukeinoksi on noussut osaaminen, joka tuottaa lisäarvoa hintakilpailun rinnalle. OP-Pohjola –ryhmä käyttää oppivan organisaation toimintamallia. Keski-Suomen Osuuspankissa toimintamalli perustuu OP-Pohjola –ryhmän yhteiseen osaamiskarttaan sekä pankin johdon valitsemiin osaamisen kehittämistä tukeviin välineisiin. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan osaamisen kehittämiseen valittujen välineiden toimivuutta Keski-Suomen Osuuspankissa.
Tutkimustyölle asetin kolme tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli saada lisäymmärrystä siitä, miten henkilöstö kokee Keski-Suomen Osuuspankin valitsemien kehittämisvälineiden toimivuuden omassa oppimisessaan ja kehittymisessään. Toisena tavoitteena oli saada vastaajat itsereflektoimaan ja samalla miettimään omaa suhtautumistaan oppimiseensa sekä saada ymmärrystä siitä käytetäänkö itsereflektointia. Kolmantena tavoitteena oli empirian avulla saada lisätietoa toimihenkilöiden motivoituneisuudesta ja omatoimisuudesta itsensä määrätietoiseen kehittämiseen. Tutkimuksen toteutin sähköisenä lomakekyselynä, josta saatua aineistoa analysoin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Kohderyhmänä olivat asiakaspalvelussa toimivat toimihenkilöt: 141 myyntineuvottelijaa ja 48 asiakasvastaavaa. Nämä henkilöt ovat strategian toteutuksen sekä asiakkaille tuotettavan lisäarvon kannalta keskeisin ryhmä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Keski-Suomen Osuuspankissa kehityskeskustelut toimivat hyvin ja esimiehet ovat kiinnostuneita alaistensa osaamisen kehittämisestä. Erityisesti sijoitusneuvojat ja asiakasvastaavina toimivat henkilöt ovat motivoituneita ja omatoimisia tiedonhakijoita. Vastaajat kokivat työroolinsa selkeäksi ja uudistumishalukkuus oli korkea. Myynninvalmennuskeskustelut selkeyttivät organisaation yhteisen päämäärän ja tavoitteiden ymmärtämistä. Tutkimus osoitti myös, että itsereflektoinnin taso oli matala, eikä esimiestä haluttu mukaan työsuorituksen arviointiin. Vastaajat kokivat, ettei esimies pystynyt paljonkaan antamaan tukea tulevan myyntityön suunnitteluun. Osa työntekijöistä epäröi valita uudelleen ammatikseen pankki- ja vakuutusalan.
Tutkimustyölle asetin kolme tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli saada lisäymmärrystä siitä, miten henkilöstö kokee Keski-Suomen Osuuspankin valitsemien kehittämisvälineiden toimivuuden omassa oppimisessaan ja kehittymisessään. Toisena tavoitteena oli saada vastaajat itsereflektoimaan ja samalla miettimään omaa suhtautumistaan oppimiseensa sekä saada ymmärrystä siitä käytetäänkö itsereflektointia. Kolmantena tavoitteena oli empirian avulla saada lisätietoa toimihenkilöiden motivoituneisuudesta ja omatoimisuudesta itsensä määrätietoiseen kehittämiseen. Tutkimuksen toteutin sähköisenä lomakekyselynä, josta saatua aineistoa analysoin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Kohderyhmänä olivat asiakaspalvelussa toimivat toimihenkilöt: 141 myyntineuvottelijaa ja 48 asiakasvastaavaa. Nämä henkilöt ovat strategian toteutuksen sekä asiakkaille tuotettavan lisäarvon kannalta keskeisin ryhmä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Keski-Suomen Osuuspankissa kehityskeskustelut toimivat hyvin ja esimiehet ovat kiinnostuneita alaistensa osaamisen kehittämisestä. Erityisesti sijoitusneuvojat ja asiakasvastaavina toimivat henkilöt ovat motivoituneita ja omatoimisia tiedonhakijoita. Vastaajat kokivat työroolinsa selkeäksi ja uudistumishalukkuus oli korkea. Myynninvalmennuskeskustelut selkeyttivät organisaation yhteisen päämäärän ja tavoitteiden ymmärtämistä. Tutkimus osoitti myös, että itsereflektoinnin taso oli matala, eikä esimiestä haluttu mukaan työsuorituksen arviointiin. Vastaajat kokivat, ettei esimies pystynyt paljonkaan antamaan tukea tulevan myyntityön suunnitteluun. Osa työntekijöistä epäröi valita uudelleen ammatikseen pankki- ja vakuutusalan.