Rakennusjätteiden lajittelu ja sen kehitystoimenpiteet Rkl Halonen Oy:ssä
Juntunen, Anu (2007)
Juntunen, Anu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003095514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003095514
Tiivistelmä
Rakennustoiminnassa syntyneen jätteen määrä vaihtelee suuresti rakentamisen lajin ja tuotantotavan
mukaan. Sahatavaran käyttö on vähentynyt muotti- ja elementtirakentamisen myötä, ja tiiltä käytetään
täystiilirunkojen ja -julkisivujen sijaan pääasiassa enää julkisivuissa. Varsinaista rakennusjätettä syntyi
kuitenkin vuonna 1997 VTT:n arvion mukaan 1,1 miljoonaa tonnia, josta 20 % syntyi uudisrakentamisessa,
50 % korjausrakentamisessa ja 30 % koko rakennuksen purkutyössä.
Tiukentuneet jätteenkäsittelymääräykset edellyttävät hyödynnettävien jätteiden lajittelua. Ongelmia rakennusjätteiden
hyötykäytölle aiheuttavat jätteen syntypaikan etäisyys jätteenkäsittelylaitoksesta, jätteen
synnyn kertaluonteisuus, yksittäisten jätejakeiden vähäinen määrä sekä näistä johtuva kuljetusten suhteellinen
kalleus.
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli perehtyä Rkl Halonen Oy:n nykyiseen rakennusjätteiden käsittelyyn
ja kehittää sitä jätekustannuksien vähentämiseksi. Rkl Halonen Oy:ssä jätteiden lajittelu suoritetaan
tällä hetkellä energia- ja puujätteen sekä metallien ja kivennäispohjaisten jätteiden osalta. Loput päätyvät
käsittelykustannuksiltaan kaksi kertaa energiajätettä kalliimpana sekajätteenä eli lajittelemattomana rakennusjätteenä
jätteenkäsittelylaitokseen. Arviolta 20–30 % sekajätteestä pystytään lajittelemaan ja toimittamaan
jätteenkäsittelylaitokseen yli puolet halvemmalla käsittelymaksulla. Säästöt ovat kokonaisurakkasummiin
nähden häviävän pieni osa, mutta säästöillä on suuri merkitys yrityksen vuotuisiin
jätekustannuksiin.
Olennaisina käytännön toimenpiteinä lajittelun onnistumiseksi ovat henkilöstön koulutus lajitteluun,
tarvittavien astioiden ja lavojen hankkiminen työmaalle sekä työmaakohtaisten jätteidenkäsittelysuunnitelmien
laatiminen ja noudattaminen.
mukaan. Sahatavaran käyttö on vähentynyt muotti- ja elementtirakentamisen myötä, ja tiiltä käytetään
täystiilirunkojen ja -julkisivujen sijaan pääasiassa enää julkisivuissa. Varsinaista rakennusjätettä syntyi
kuitenkin vuonna 1997 VTT:n arvion mukaan 1,1 miljoonaa tonnia, josta 20 % syntyi uudisrakentamisessa,
50 % korjausrakentamisessa ja 30 % koko rakennuksen purkutyössä.
Tiukentuneet jätteenkäsittelymääräykset edellyttävät hyödynnettävien jätteiden lajittelua. Ongelmia rakennusjätteiden
hyötykäytölle aiheuttavat jätteen syntypaikan etäisyys jätteenkäsittelylaitoksesta, jätteen
synnyn kertaluonteisuus, yksittäisten jätejakeiden vähäinen määrä sekä näistä johtuva kuljetusten suhteellinen
kalleus.
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli perehtyä Rkl Halonen Oy:n nykyiseen rakennusjätteiden käsittelyyn
ja kehittää sitä jätekustannuksien vähentämiseksi. Rkl Halonen Oy:ssä jätteiden lajittelu suoritetaan
tällä hetkellä energia- ja puujätteen sekä metallien ja kivennäispohjaisten jätteiden osalta. Loput päätyvät
käsittelykustannuksiltaan kaksi kertaa energiajätettä kalliimpana sekajätteenä eli lajittelemattomana rakennusjätteenä
jätteenkäsittelylaitokseen. Arviolta 20–30 % sekajätteestä pystytään lajittelemaan ja toimittamaan
jätteenkäsittelylaitokseen yli puolet halvemmalla käsittelymaksulla. Säästöt ovat kokonaisurakkasummiin
nähden häviävän pieni osa, mutta säästöillä on suuri merkitys yrityksen vuotuisiin
jätekustannuksiin.
Olennaisina käytännön toimenpiteinä lajittelun onnistumiseksi ovat henkilöstön koulutus lajitteluun,
tarvittavien astioiden ja lavojen hankkiminen työmaalle sekä työmaakohtaisten jätteidenkäsittelysuunnitelmien
laatiminen ja noudattaminen.