Ikääntyneen kunnioittava kohtaaminen palvelutalossa
Ranta, Pia (2009)
Ranta, Pia
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002081993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002081993
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Työssäni olen tarkastellut ikääntyneen kunnioittavan kohtaamisen toteutumista palvelutalossa. Aiheen valinnan taustalla ovat julkisen keskustelun herättämä mielenkiinto vanhusten kohtelusta laitoksissa, sekä henkilökohtaiset kokemukset palvelutalossa tehdystä työstä ja niistä kehittämisen kohteista, joita työssä havaitsin. Näkökulmaksi valitsin työntekijän näkökulman, eli mitä he ymmärtävät kunnioittavalla kohtaamisella ja miten he sitä työssään toteuttavat.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Ikääntynyt ja vanhus tarkoittavat työssäni yli 65- vuotiasta, arjessa apua tarvitsevaa henkilöä. Ammattilainen, työntekijä, tai palvelutalon henkilökuntaan kuuluva, on sosiaali- tai terveydenalan ihminen, joka työkseen on tekemisissä palvelutalon asukkaiden kanssa. Palvelutalo on pieni, hoidollinen yhteisö, joka tarjoaa kuntoutumis- ja asumispalveluja. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2008) mukaan kunnioittava kohtaaminen muodostuu seuraavista periaatteista: itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni perustuu laadulliseen tutkimukseen. Tutkimukseni kohderyhmänä on palvelutalo Kemissä, jonka henkilökunnasta (teema)haastattelin kahta asukkaiden kanssa päivittäin tekemisissä olevaa hoitajaa. Tarkoituksena oli selvittää kuinka hoitajat työssään toteuttavat kunnioittavan kohtaamisen periaatteita. Aineiston järjestelin haastattelussa käytettyjen teemojen mukaan, jotka ovat Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008) mainitut kunnioittavan kohtaamisen periaatteet: itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Haastatteluaineiston analysoinnissa analysointimenetelmänä olen käyttänyt sisällön analyysiä.
Keskeiset tutkimustulokset: Laitosasuminen asettaa haasteita kunnioittavan kohtaamisen toteuttamiseksi, koska kyseinen asumismuoto vaatii yhteisöllisyyttä, jolloin yksilöllisten tarpeiden huomiointi on vaikeampaa. Lakiperusteiset asiat, esimerkiksi tietojen luovuttamisesta ja asiakasmaksuista, toteutuvat. Koulutuksella lisättäisiin henkilökunnan valmiutta kohdata erilaisia asiakkaita. Asukkaiden korkea ikä haastaa kuntouttavan työotteen toteutuksen, koska tavoitteita työotteelle ei ole katsottu korkean iän vuoksi tarpeellisiksi asettaa. Kunnioittavan kohtaamisen toteuttaminen vaatii hyväntahtoisuutta vanhustyöntekijöiltä, koska spesifiä lakia ei ole. Herkkyys asukkaiden kohtaamisessa työntekijöiden osalta on tärkeää, mutta se ei saisi näyttäytyä asukkaille välinpitämättömyytenä. Palvelutalossa on joitakin turvallisuuspuutteita, erityisesti kynnykset aiheuttavat vaaratilanteita. Halua kunnioittavan kohtaamisen periaatteiden vielä paremmaksi toteuttamiseksi voisi olla, mutta käytäntö ja henkilöstöresurssit eivät anna myöten.
Johtopäätökset:
Haastavuus periaatteiden toteuttamiseksi ei välttämättä johdu työntekijöistä, vaan yhteiskunnan arvostuksen puutteesta. Kunnioittavan kohtaamisen rakentaminen lähtee korkeampien tahojen arvostuksesta, jonka he näyttävät panostamalla vanhustyöhön. Näin jokaisella yksilöllä on mahdollisuus toteuttaa työtään hyvin. Yksilöllä on viimekädessä vastuu työnsä laadusta. Tämä varmistetaan palkkaamalla vanhustyöhön siihen koulutettuja ihmisiä. Vanhustyötä selkeyttäisi vanhuslaki.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Ikääntynyt ja vanhus tarkoittavat työssäni yli 65- vuotiasta, arjessa apua tarvitsevaa henkilöä. Ammattilainen, työntekijä, tai palvelutalon henkilökuntaan kuuluva, on sosiaali- tai terveydenalan ihminen, joka työkseen on tekemisissä palvelutalon asukkaiden kanssa. Palvelutalo on pieni, hoidollinen yhteisö, joka tarjoaa kuntoutumis- ja asumispalveluja. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2008) mukaan kunnioittava kohtaaminen muodostuu seuraavista periaatteista: itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni perustuu laadulliseen tutkimukseen. Tutkimukseni kohderyhmänä on palvelutalo Kemissä, jonka henkilökunnasta (teema)haastattelin kahta asukkaiden kanssa päivittäin tekemisissä olevaa hoitajaa. Tarkoituksena oli selvittää kuinka hoitajat työssään toteuttavat kunnioittavan kohtaamisen periaatteita. Aineiston järjestelin haastattelussa käytettyjen teemojen mukaan, jotka ovat Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008) mainitut kunnioittavan kohtaamisen periaatteet: itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Haastatteluaineiston analysoinnissa analysointimenetelmänä olen käyttänyt sisällön analyysiä.
Keskeiset tutkimustulokset: Laitosasuminen asettaa haasteita kunnioittavan kohtaamisen toteuttamiseksi, koska kyseinen asumismuoto vaatii yhteisöllisyyttä, jolloin yksilöllisten tarpeiden huomiointi on vaikeampaa. Lakiperusteiset asiat, esimerkiksi tietojen luovuttamisesta ja asiakasmaksuista, toteutuvat. Koulutuksella lisättäisiin henkilökunnan valmiutta kohdata erilaisia asiakkaita. Asukkaiden korkea ikä haastaa kuntouttavan työotteen toteutuksen, koska tavoitteita työotteelle ei ole katsottu korkean iän vuoksi tarpeellisiksi asettaa. Kunnioittavan kohtaamisen toteuttaminen vaatii hyväntahtoisuutta vanhustyöntekijöiltä, koska spesifiä lakia ei ole. Herkkyys asukkaiden kohtaamisessa työntekijöiden osalta on tärkeää, mutta se ei saisi näyttäytyä asukkaille välinpitämättömyytenä. Palvelutalossa on joitakin turvallisuuspuutteita, erityisesti kynnykset aiheuttavat vaaratilanteita. Halua kunnioittavan kohtaamisen periaatteiden vielä paremmaksi toteuttamiseksi voisi olla, mutta käytäntö ja henkilöstöresurssit eivät anna myöten.
Johtopäätökset:
Haastavuus periaatteiden toteuttamiseksi ei välttämättä johdu työntekijöistä, vaan yhteiskunnan arvostuksen puutteesta. Kunnioittavan kohtaamisen rakentaminen lähtee korkeampien tahojen arvostuksesta, jonka he näyttävät panostamalla vanhustyöhön. Näin jokaisella yksilöllä on mahdollisuus toteuttaa työtään hyvin. Yksilöllä on viimekädessä vastuu työnsä laadusta. Tämä varmistetaan palkkaamalla vanhustyöhön siihen koulutettuja ihmisiä. Vanhustyötä selkeyttäisi vanhuslaki.