Hiehokasvatuksen ulkoistamisen kriittiset tekijät – : Case: Kuusenmäen tila
Piippo, Virpi (2009)
Piippo, Virpi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001041016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001041016
Tiivistelmä
Kiinnostus hiehojen kasvatuksen ulkoistamista kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Maastamme löytyy halukkuutta sekä ulkoistamista sekä hiehokasvatusyrittäjyyttä kohtaan. Vuoden 2009 alussa käynnistynyt Hiehohotelli-hanke hakee mahdollisuuksia lisätä kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä laajentavilla maitotiloilla ja maidonjalostusteollisuudessa. Hiehohotelli-hankkeelle on haettu mallia Tanskasta, jossa on monen sadan eläimen hiehokasvattamoja. Suomeenkin suurien hiehokasvattamojen saamista pidetään mahdollisena, vaikka tautisuojaus suurissa yksiköissä asettaa omat rajansa.
Hiehokasvatustilojen tulee huolehtia tautisuojauksesta hyvin. Yhden tilan kanssa tehty sopimusmalli on parempi kuin useamman tilan kanssa tehdyt sopimukset. Salmonellatartunnat ovat lisääntyneet viime aikoina maassamme. Pelkästään hiehojen kasvatukseen erikoistuneet maatilat jäävät vaille meijereiden ja teurastamoiden salmonellavakuutuksia, koska ne eivät laita maitoa meijeriin eivätkä laita riittävästi teuraita teurastamoon vuodessa että salmonellavakuutus tulisi niiden kautta. Sorkkavälin ajotulehdus on toinen tautiriski ja sen tartuntoja minimoidaan tekemällä hiehojen kasvatussopimus vain sellaisten tilojen kanssa, joissa sitä ei ole. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli Case – tutkimusmenetelmän avulla selvittää hiehokasvatuksen ulkoistamisen kriittisiä tekijöitä hiehokasvatusyrityksen ja – yrittäjän näkökulmasta.
Hiehojen kasvatussopimukset tilojen välillä kannattaa laatia kaikki mahdolliset seikat huomioiden. Hiehokasvatusyritykselle tärkein on hiehojen omistus tai hallinta, koska silloin se on oikeutettu saamaan kotieläintilana luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisätuen ja ympäristötuen, jotka ovat korkeammat kuin kasvinviljelytilan.
Hiehokasvatustilojen tulee huolehtia tautisuojauksesta hyvin. Yhden tilan kanssa tehty sopimusmalli on parempi kuin useamman tilan kanssa tehdyt sopimukset. Salmonellatartunnat ovat lisääntyneet viime aikoina maassamme. Pelkästään hiehojen kasvatukseen erikoistuneet maatilat jäävät vaille meijereiden ja teurastamoiden salmonellavakuutuksia, koska ne eivät laita maitoa meijeriin eivätkä laita riittävästi teuraita teurastamoon vuodessa että salmonellavakuutus tulisi niiden kautta. Sorkkavälin ajotulehdus on toinen tautiriski ja sen tartuntoja minimoidaan tekemällä hiehojen kasvatussopimus vain sellaisten tilojen kanssa, joissa sitä ei ole. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli Case – tutkimusmenetelmän avulla selvittää hiehokasvatuksen ulkoistamisen kriittisiä tekijöitä hiehokasvatusyrityksen ja – yrittäjän näkökulmasta.
Hiehojen kasvatussopimukset tilojen välillä kannattaa laatia kaikki mahdolliset seikat huomioiden. Hiehokasvatusyritykselle tärkein on hiehojen omistus tai hallinta, koska silloin se on oikeutettu saamaan kotieläintilana luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisätuen ja ympäristötuen, jotka ovat korkeammat kuin kasvinviljelytilan.