Suositeltavat käytänteet neurokirurgisen tehovalvontapotilaan tajunnantason tarkkailuun
Rekomaa, Ranja; Patane, Laura (2009)
Rekomaa, Ranja
Patane, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912107556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912107556
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kuuluu yhtenä osaprojektina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivisen toimialan ja Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön laadunkehittämishankkeeseen, joka on aloitettu vuonna 2007 ja jatkuu vuoteen 2012. Projektin tarkoituksena on kehittää tutkittuun tietoon perustuvia suositeltavia hoitotyön käytänteitä Töölön sairaalan Neurokirurgiselle tehovalvontaosastolle sekä ylläpitää hoitohenkilökunnan ammattitaitoa, helpottaa uusien sairaanhoitajien perehtymistä työhön ja auttaa hoitotyön opiskelijoiden ohjauksessa.
Helsingin yliopistollisen sairaalaan operatiivinen tulosyksikkö vastaa neurokirurgisten palveluiden tuottamisesta HUS-sairaanhoitoalueella. Neurokirurgiselle potilaalle on ominaista, että aivoverenvuodon tai muun traumaattisen aivotapahtuman seurauksena kallonsisäinen paine (ICP) kasvaa. Kallonsisäisen paineen kasvaessa tajunnantaso heikkenee ja potilaan toipumisennuste saattaa huonontua. Neurokirurgisen potilaan hoitotyössä yksi keskeisimpiä asioita on tarkkailla potilaan tajunnantasoa. Neurokirurgisen tehovalvontapotilaan hoitotyöhön kuuluu keskeisesi sedaatio, eli potilaan rauhoittaminen lääkkeellisin keinoin. Potilaan sedaatioastetta tarkkaillaan jatkuvasti koko hoidon ajan. Sedaation keskeytyksen jälkeen hoitotyön arviointiin kuuluu potilaan tajunnantason tarkkailu Glasgow´n kooma-asteikon sekä sanallisen arvioinnin avulla. Potilas on sedaation aikana intuboituna hengityslaitehoidossa, joka estää normaalin kommunikaation hoitohenkilöstön kanssa. Tajunnantasoa tarkkailtaessa ja sedaatioastetta arvioitaessa on huomioitava myös potilaan kohonnut kehonlämpö, kipuaste sekä verensokeri, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi kallonsisäisen paineen nousuun.
Suositeltavat käytänteet koottiin yhteistyössä Neurokirurgisen tehovalvontaosaston ja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja ohjaavan opettajan kanssa. Suositeltavat käytänteet perustuvat tutkittuun tietoon, hyväksi havaittuihin toimintoihin sekä kokemusnäyttöön. Suositukset on jaettu kolmeen osaan; 1. sedaatioon ja tajunnantason arviointiin, tarkkailuun ja kirjaamiseen, 2. kivun arviointiin, hoitoon ja kirjaamiseen sekä 3. kallosisäisen paineen seurantaan, hoitoon ja mittaamiseen. Töölön sairaalan neurokirurgisen osaston henkilökunta arvioi suositusten käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä arviointikokouksessa marraskuussa 2009. Suositeltavat käytänteet esiteltiin henkilökunnalle 2009 joulukuussa. Laadittuja suosituksia voidaan jatkossa mitata ja täsmentää.
Helsingin yliopistollisen sairaalaan operatiivinen tulosyksikkö vastaa neurokirurgisten palveluiden tuottamisesta HUS-sairaanhoitoalueella. Neurokirurgiselle potilaalle on ominaista, että aivoverenvuodon tai muun traumaattisen aivotapahtuman seurauksena kallonsisäinen paine (ICP) kasvaa. Kallonsisäisen paineen kasvaessa tajunnantaso heikkenee ja potilaan toipumisennuste saattaa huonontua. Neurokirurgisen potilaan hoitotyössä yksi keskeisimpiä asioita on tarkkailla potilaan tajunnantasoa. Neurokirurgisen tehovalvontapotilaan hoitotyöhön kuuluu keskeisesi sedaatio, eli potilaan rauhoittaminen lääkkeellisin keinoin. Potilaan sedaatioastetta tarkkaillaan jatkuvasti koko hoidon ajan. Sedaation keskeytyksen jälkeen hoitotyön arviointiin kuuluu potilaan tajunnantason tarkkailu Glasgow´n kooma-asteikon sekä sanallisen arvioinnin avulla. Potilas on sedaation aikana intuboituna hengityslaitehoidossa, joka estää normaalin kommunikaation hoitohenkilöstön kanssa. Tajunnantasoa tarkkailtaessa ja sedaatioastetta arvioitaessa on huomioitava myös potilaan kohonnut kehonlämpö, kipuaste sekä verensokeri, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi kallonsisäisen paineen nousuun.
Suositeltavat käytänteet koottiin yhteistyössä Neurokirurgisen tehovalvontaosaston ja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja ohjaavan opettajan kanssa. Suositeltavat käytänteet perustuvat tutkittuun tietoon, hyväksi havaittuihin toimintoihin sekä kokemusnäyttöön. Suositukset on jaettu kolmeen osaan; 1. sedaatioon ja tajunnantason arviointiin, tarkkailuun ja kirjaamiseen, 2. kivun arviointiin, hoitoon ja kirjaamiseen sekä 3. kallosisäisen paineen seurantaan, hoitoon ja mittaamiseen. Töölön sairaalan neurokirurgisen osaston henkilökunta arvioi suositusten käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä arviointikokouksessa marraskuussa 2009. Suositeltavat käytänteet esiteltiin henkilökunnalle 2009 joulukuussa. Laadittuja suosituksia voidaan jatkossa mitata ja täsmentää.