Lääkehoidon nykytilanteen kuvaus Lohjan dementiaryhmäkodeissa Case: Lagus-koti ja Alatupa
Huusko, Jenny; Kokkonen, Sofia (2009)
Huusko, Jenny
Kokkonen, Sofia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036901
Tiivistelmä
Kehittämisprojekti on osa Lohjan Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämää Turvallinen lääkehoito 2 -projektia. Turvallinen lääkehoito 2 -projektin tavoitteena on kehittää Lohjan kaupungin kotihoidon lääkehoitoa turvalliseksi ja yhtenäistää lääkehoidon toteuttamista. Kehittämisprojektin päällimmäiseksi tavoitteeksi muodostui lääkehoidon nykytilanteen kuvauksen teko Lohjan dementiaryhmäkodeissa, Lagus-kodissa ja Alatuvassa. Kehittämisprojektin työryhmään kuului kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa, lähihoitaja sekä sairaanhoitaja.
Nykytilanteen selvittämiseksi apuna käytettiin haastattelua, joka litteroitiin ja luokiteltiin sisällönanalyysin avulla. Nykytilanteella tarkoitetaan työyksiköiden tämän hetken lääkehoitoprosessia. Lääkehoidon nykytilanteessa kuvataan lääkehoidon sisältö ja toimintatavat, miten yksiköissä käsitellään ja säilytetään lääkkeitä, miten hoitajat jakavat ne asiakaskohtaisiin annoksiin, miten hoitajat dokumentoivat muun muassa lääkepoikkeamat ja yksiköissä tapahtuvan lääkehoidon. Lisäksi nykytilanteen kuvauksessa käydään läpi työyksiköiden lupakäytänteet ja henkilöstön vastuut ja työnjako, potilaiden informointi lääkehoidon kohdalta, lääkehoidon seuranta sekä henkilökunnan osaamisen varmistaminen. Haastattelun pohjalta työryhmän opiskelijajäsenet muodostivat kalanruotomallin. Kalanruotomalli on graafinen kaavio laatujohtamisen ja prosessinkehittämisen työkalu, jota käytetään ongelmien syiden etsimisessä ja analyysissä. Kalanruotomalli esiteltiin työyhteisölle ja sitä muokattiin henkilökunnan kanssa. Tämän jälkeen saatiin muodostetuksi lääkehoidon nykytilanteen kuvaus. Projektissa käytettiin kehittämistoiminnan menetelmänä juurruttamista, jonka avulla hiljainen tieto tuodaan näkyväksi ja voidaan muokata oppimisprosessin avulla uudeksi toimintamalliksi koko yhteisöön.
Kehittämisprojektin perustana käytettiin Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -opasta (2005). Lisäksi on käytetty erilaisia teoreettisia ja tutkittuja lähteitä. Kehittämisprojektissa käytettyä aineistoa rajattiin vastaamaan dementiakotien tarvetta. Huomioon otettiin esimerkiksi asiakaskunta, lääkehoidon taso ja hoitoympäristö.
Kehittämisprojektissa huomattiin nykytilanteen kuvauksen perusteella, että työyhteisöissä on entuudestaan jo hyviä käytänteitä, mutta myös sellaisia käytänteitä joita tulisi kehittää. Kehittämisprojektin työryhmän työskentelyä arvioitiin kyselylomakkeella, joka jaettiin työyksiköissä projektin päätteeksi. Suurin osa vastanneista koki, että työryhmä kehitti jonkin verran lääkehoidon kehittämistä. Lisäksi vähän yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lääkehoidon nykytilanteen kuvausta voidaan jonkin verran hyödyntää tulevaisuudessa.
Nykytilanteen kuvauksen perusteella valittiin kehittämiskohde yhteistyössä työyhteisön kanssa. Lopulliseksi kehittämiskohteeksi valittiin lääkejaon toimintamallin kehittäminen, joka sisältää muun muassa lääkkeenjaon, lääkereseptien uusimisen ja lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin toimintatapojen kehittämistä. Kehittämiskohdetta työyhteisö työstää Turvallisen lääkehoito 3-projektiin osallistuvien uusien opiskelijoiden kanssa tämän projektin jälkeen, kehittämisprojektin toisessa vaiheessa.
Nykytilanteen selvittämiseksi apuna käytettiin haastattelua, joka litteroitiin ja luokiteltiin sisällönanalyysin avulla. Nykytilanteella tarkoitetaan työyksiköiden tämän hetken lääkehoitoprosessia. Lääkehoidon nykytilanteessa kuvataan lääkehoidon sisältö ja toimintatavat, miten yksiköissä käsitellään ja säilytetään lääkkeitä, miten hoitajat jakavat ne asiakaskohtaisiin annoksiin, miten hoitajat dokumentoivat muun muassa lääkepoikkeamat ja yksiköissä tapahtuvan lääkehoidon. Lisäksi nykytilanteen kuvauksessa käydään läpi työyksiköiden lupakäytänteet ja henkilöstön vastuut ja työnjako, potilaiden informointi lääkehoidon kohdalta, lääkehoidon seuranta sekä henkilökunnan osaamisen varmistaminen. Haastattelun pohjalta työryhmän opiskelijajäsenet muodostivat kalanruotomallin. Kalanruotomalli on graafinen kaavio laatujohtamisen ja prosessinkehittämisen työkalu, jota käytetään ongelmien syiden etsimisessä ja analyysissä. Kalanruotomalli esiteltiin työyhteisölle ja sitä muokattiin henkilökunnan kanssa. Tämän jälkeen saatiin muodostetuksi lääkehoidon nykytilanteen kuvaus. Projektissa käytettiin kehittämistoiminnan menetelmänä juurruttamista, jonka avulla hiljainen tieto tuodaan näkyväksi ja voidaan muokata oppimisprosessin avulla uudeksi toimintamalliksi koko yhteisöön.
Kehittämisprojektin perustana käytettiin Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -opasta (2005). Lisäksi on käytetty erilaisia teoreettisia ja tutkittuja lähteitä. Kehittämisprojektissa käytettyä aineistoa rajattiin vastaamaan dementiakotien tarvetta. Huomioon otettiin esimerkiksi asiakaskunta, lääkehoidon taso ja hoitoympäristö.
Kehittämisprojektissa huomattiin nykytilanteen kuvauksen perusteella, että työyhteisöissä on entuudestaan jo hyviä käytänteitä, mutta myös sellaisia käytänteitä joita tulisi kehittää. Kehittämisprojektin työryhmän työskentelyä arvioitiin kyselylomakkeella, joka jaettiin työyksiköissä projektin päätteeksi. Suurin osa vastanneista koki, että työryhmä kehitti jonkin verran lääkehoidon kehittämistä. Lisäksi vähän yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lääkehoidon nykytilanteen kuvausta voidaan jonkin verran hyödyntää tulevaisuudessa.
Nykytilanteen kuvauksen perusteella valittiin kehittämiskohde yhteistyössä työyhteisön kanssa. Lopulliseksi kehittämiskohteeksi valittiin lääkejaon toimintamallin kehittäminen, joka sisältää muun muassa lääkkeenjaon, lääkereseptien uusimisen ja lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin toimintatapojen kehittämistä. Kehittämiskohdetta työyhteisö työstää Turvallisen lääkehoito 3-projektiin osallistuvien uusien opiskelijoiden kanssa tämän projektin jälkeen, kehittämisprojektin toisessa vaiheessa.