Perhekeskeinen lapsen suun terveyden edistäminen neuvolassa : teematuokiot lastenneuvolassa
Willberg, Jenni; Hautakoski, Sofia (2009)
Willberg, Jenni
Hautakoski, Sofia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912026722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912026722
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli perhekeskeisyys neuvolaikäisen lapsen suun terveyden edistämisessä. Pyyntö toteuttaa opinnäytetyö tuli Helsingin kaupungin Laakson terveysaseman lastenneuvolasta. Työelämän yhteistyökumppani toivoi neuvolaterveydenhoitajien lasten suun terveyteen liittyvien tietojen
päivittämistä. Työelämän yhteistyökumppanin esittämän aiheen pohjalta toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitukseksi tuli kehittää neuvolaterveydenhoitajien toteuttamaa lapsen suun terveyttä edistävää perhekeskeistä terveydenhoitotyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa teematuokioita yhteistyössä Helsingin kaupungin Laakson terveysaseman lastenneuvolan neuvolaterveydenhoitajien kanssa. Lapsen terveyskäyttäytyminen kehittyy perheen asenteiden muokkaamana, sillä vanhempien ja lasten terveyskäyttäytyminen on usein samansuuntaista. Lapsi oppii kotona hampaiden harjaamisen ottamalla mallia vanhemmista. Ensikädessä vastuu terveellisten elintapojen opettamisesta on lapsen huoltajilla, sillä heidän antamansa malli on keskeinen lapsen terveystapojen juurruttamisessa. Neuvolaterveydenhoitajien tieto-taidot lapsen suun terveyteen liittyvissä asioissa on tärkeää pitää ajan tasalla, sillä neuvola toimii vanhempien ensimmäisenä informaatiolähteenä lasten suun hoidossa. Neuvolat ovatkin avainasemassa karies-riskiryhmään
kuuluvien lasten tunnistamisessa sekä neuvolaikäisen lapsen suun terveyden edistämisessä. Neuvolaikäisten lasten parissa työskentelevien terveydenhuoltohenkilöiden tulisi huolehtia perheen valistamisesta, kertoa reikiintymistä aiheuttavan Mutas-bakteerin etiologiasta sekä tunnistaa riskilapset ja ohjata heidät jatkohoitoon. Opinnäytetyön suunnittelua sekä toteutusta varten tutkimuksia haettiin Ovidin, PubMedin, Terveysportin ja EBSCOn sekä Kurren ja Helkan kautta. Tutkimuksista koostettiin kirjallisuuskatsaus. Tietoa haettiin myös Käypähoito-ohjeista jonka uusi Karieksen hallinta (2009) -ohjeistus antoi uusinta mahdollista tietoa suun terveyden edistämisestä sekä karieksen hallinnasta. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi neuvolaikäisen lapsen suun terveydestä kertovia tietopaketteja neuvolaterveydenhoitajille. Tulokset opinnäytetyömme toteutusvaiheen teematuokioista olivat positiivisia. Neuvolaterveydenhoitajat kokivat tuokiot tarpeellisina ja neuvolaikäisen lapsen suun terveydenedistämiskeinoja tukevina. Tulevat suuhygienistit voivat käyttää työtämme pohjana omassa ammatissaan neuvolaikäisten lasten suun terveyden edistäjinä tai kehittäessään moniammatillista yhteistyötä neuvolahenkilökunnan kanssa.
päivittämistä. Työelämän yhteistyökumppanin esittämän aiheen pohjalta toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitukseksi tuli kehittää neuvolaterveydenhoitajien toteuttamaa lapsen suun terveyttä edistävää perhekeskeistä terveydenhoitotyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa teematuokioita yhteistyössä Helsingin kaupungin Laakson terveysaseman lastenneuvolan neuvolaterveydenhoitajien kanssa. Lapsen terveyskäyttäytyminen kehittyy perheen asenteiden muokkaamana, sillä vanhempien ja lasten terveyskäyttäytyminen on usein samansuuntaista. Lapsi oppii kotona hampaiden harjaamisen ottamalla mallia vanhemmista. Ensikädessä vastuu terveellisten elintapojen opettamisesta on lapsen huoltajilla, sillä heidän antamansa malli on keskeinen lapsen terveystapojen juurruttamisessa. Neuvolaterveydenhoitajien tieto-taidot lapsen suun terveyteen liittyvissä asioissa on tärkeää pitää ajan tasalla, sillä neuvola toimii vanhempien ensimmäisenä informaatiolähteenä lasten suun hoidossa. Neuvolat ovatkin avainasemassa karies-riskiryhmään
kuuluvien lasten tunnistamisessa sekä neuvolaikäisen lapsen suun terveyden edistämisessä. Neuvolaikäisten lasten parissa työskentelevien terveydenhuoltohenkilöiden tulisi huolehtia perheen valistamisesta, kertoa reikiintymistä aiheuttavan Mutas-bakteerin etiologiasta sekä tunnistaa riskilapset ja ohjata heidät jatkohoitoon. Opinnäytetyön suunnittelua sekä toteutusta varten tutkimuksia haettiin Ovidin, PubMedin, Terveysportin ja EBSCOn sekä Kurren ja Helkan kautta. Tutkimuksista koostettiin kirjallisuuskatsaus. Tietoa haettiin myös Käypähoito-ohjeista jonka uusi Karieksen hallinta (2009) -ohjeistus antoi uusinta mahdollista tietoa suun terveyden edistämisestä sekä karieksen hallinnasta. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi neuvolaikäisen lapsen suun terveydestä kertovia tietopaketteja neuvolaterveydenhoitajille. Tulokset opinnäytetyömme toteutusvaiheen teematuokioista olivat positiivisia. Neuvolaterveydenhoitajat kokivat tuokiot tarpeellisina ja neuvolaikäisen lapsen suun terveydenedistämiskeinoja tukevina. Tulevat suuhygienistit voivat käyttää työtämme pohjana omassa ammatissaan neuvolaikäisten lasten suun terveyden edistäjinä tai kehittäessään moniammatillista yhteistyötä neuvolahenkilökunnan kanssa.