Monikulttuurisen hoitotyön tutkimusten menetelmät : sovellettu systemoitu kirjallisuuskatsaus
Rikkinen, Ilona (2009)
Rikkinen, Ilona
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912016570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912016570
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun "Lokaali- ja globaali kehitys sosiaali- ja
terveysalalla" -projektia eli LOG-Sote -projektia. Projektin tarkoituksena on laajentaa
hoitotyöntekijöiden kykyä kohdata ja hoitaa muista kulttuureista tulevia asiakkaita. Opinnäytetyön
tarkoituksena on kartoittaa monikulttuurisen hoitotyön tutkimisessa käytettyjä tiedonhankinta- ja
analyysimenetelmiä. Tavoitteena tutkimuksessa on tuottaa hoitotyöntekijöille ja tutkijoille sekä opiskelijoille tietoa siitä millä menetelmillä kulttuurista hoitotyötä on tutkittu ja miten artikkeleissa on tutkimusten luotettavuutta kuvattu. Tutkimuskysymyksiä työssäni on kaksi; Millä menetelmin
monikulttuurista hoitotyötä on tutkittu? Miten monikulttuurisen hoitotyön tutkimisessa käytetyjen
menetelmien luotettavuutta on kuvattu? Työ on tehty sovelletun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineisto työhön muodostui suomen ja englenninkielisistä artikkeleista. Aineisto on analysoitu sovelletulla sisällönanalyysillä
induktiivisesti, hakien vastausta tutkimuskysymyksiin.
Tutkimusten mukaan erityyppiset haastattelut ovat selvästi yleisin tiedonhankintamenetelmä. Muita
käytettyjä menetelmiä ovat sekä lomakekyselyt että kirjalliseen materiaaliin perehtyminen. Kaikki
menetelmät on todettu luotettaviksi, joskin jokaiseen sisältyy myös ongelmia. Monikulttuurisuutta
tutkittaessa tutkijan onkin kiinnitettävä erityistä huomiota tiedonhankintamenetelmään, jotta
tutkimustuloksista tulisi luotettavia. Yleisimmin käytetty aineistonanalysointimenetelmä on
sisällönanalyysi, johtuen haastatteluiden yleisyydestä tiedonhankintamenetelmänä.
Tutkimukset keskittyvät pääsääntöisesti hoitotyön tekijöisen ja opiskelijoiden osaamiseen ja mielipiteisiin. Jatkossa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mielipiteisiin ja toiveisiin tulisi kiinnittää huomiota. Kehityshaasteeksi monikulttuusisen hoitotyön tutkimukseen ehdotan
maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin keskittynyttä tutkimusta, jolla selvitettäisiin mitä mieltä he ovat saamastaan hoidosta ja mitä he toivoisivat hoitotyöntekijöiltä. Hoitohenkilökunnan olisi tärkeä tietää millaisia toiveita ja mielipiteitä asiakkailla on heidän toiminnastaan, jotta hoitotyötä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa paremmin monikulttuurisuutta tukevaksi.
terveysalalla" -projektia eli LOG-Sote -projektia. Projektin tarkoituksena on laajentaa
hoitotyöntekijöiden kykyä kohdata ja hoitaa muista kulttuureista tulevia asiakkaita. Opinnäytetyön
tarkoituksena on kartoittaa monikulttuurisen hoitotyön tutkimisessa käytettyjä tiedonhankinta- ja
analyysimenetelmiä. Tavoitteena tutkimuksessa on tuottaa hoitotyöntekijöille ja tutkijoille sekä opiskelijoille tietoa siitä millä menetelmillä kulttuurista hoitotyötä on tutkittu ja miten artikkeleissa on tutkimusten luotettavuutta kuvattu. Tutkimuskysymyksiä työssäni on kaksi; Millä menetelmin
monikulttuurista hoitotyötä on tutkittu? Miten monikulttuurisen hoitotyön tutkimisessa käytetyjen
menetelmien luotettavuutta on kuvattu? Työ on tehty sovelletun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineisto työhön muodostui suomen ja englenninkielisistä artikkeleista. Aineisto on analysoitu sovelletulla sisällönanalyysillä
induktiivisesti, hakien vastausta tutkimuskysymyksiin.
Tutkimusten mukaan erityyppiset haastattelut ovat selvästi yleisin tiedonhankintamenetelmä. Muita
käytettyjä menetelmiä ovat sekä lomakekyselyt että kirjalliseen materiaaliin perehtyminen. Kaikki
menetelmät on todettu luotettaviksi, joskin jokaiseen sisältyy myös ongelmia. Monikulttuurisuutta
tutkittaessa tutkijan onkin kiinnitettävä erityistä huomiota tiedonhankintamenetelmään, jotta
tutkimustuloksista tulisi luotettavia. Yleisimmin käytetty aineistonanalysointimenetelmä on
sisällönanalyysi, johtuen haastatteluiden yleisyydestä tiedonhankintamenetelmänä.
Tutkimukset keskittyvät pääsääntöisesti hoitotyön tekijöisen ja opiskelijoiden osaamiseen ja mielipiteisiin. Jatkossa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mielipiteisiin ja toiveisiin tulisi kiinnittää huomiota. Kehityshaasteeksi monikulttuusisen hoitotyön tutkimukseen ehdotan
maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin keskittynyttä tutkimusta, jolla selvitettäisiin mitä mieltä he ovat saamastaan hoidosta ja mitä he toivoisivat hoitotyöntekijöiltä. Hoitohenkilökunnan olisi tärkeä tietää millaisia toiveita ja mielipiteitä asiakkailla on heidän toiminnastaan, jotta hoitotyötä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa paremmin monikulttuurisuutta tukevaksi.