Community marketing: How businesses implement Web 2.0
Melto, Sirja; Hirn, Saara (2009)
Melto, Sirja
Hirn, Saara
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909104418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909104418
Tiivistelmä
Informaatioteknologia (IT) ja Internet tarjoavat yrityksille mahdollisuuden tehostaa tuotteidensa ja palveluidensa markkinointia. Opinnäytetyön teoreettinen osuus selittää, miten Web 2.0 voi edesauttaa myyntiä sosiaalisten verkostoiden ja yhteisömarkkinoinnin kautta. Empiirinen osuus sisältää Internetin välityksellä tehdyn kyselyn, jonka kohteena oli yrityksiä, joilla on käytössään Web 2.0 -sovelluksia ja niitä, joilla sitä ei ole.
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli seuraava: kuinka yritykset ovat sitoutuneet yhteisömarkkinointiin ja sosiaaliseen verkostoonsa sekä, miten he hyötyvät siitä. Tarkoituksena oli selvittää tapoja, joilla kohderyhmäksi valitut yritykset käyttävät yhteisömarkkinointia ja kuinka yhteisömarkkinointi oli vaikuttanut niitä hyväksikäyttäviin yrityksiin. Tavoitteena oli myös selvittää mahdollisia mielipide-eroja niiden yritysten välillä, jotka rakentavat itse sosiaalisen verkostonsa ja niiden, jotka käyttävät ulkopuolista yritystä yhteisömarkkinoinnissaan. Kiinnostuksen kohteena oli myös poikkeavatko eri kokoisten yritysten mielipiteet toisistaan.
Teorian rakentamisessa käytettiin hyväksi useita kirjallisia lähteitä sekä Internetiä. Kenttätutkimuksen kohdeyritykset valittiin sattumanvaraisesti Internetistä, käyttämättä tieteellisiä otantamenetelmiä. Tavoitteena oli saada mukaan globaalisti mahdollisimman edustava kokonaisuus eri alojen yrityksiä. Yrityksille lähetettiin Internetin välityksellä kyselylomakkeet. Saadun tiedon käsittelemistapa oli lähinnä kvantitatiivista ja taustamuuttujina käytettiin tutkimusongelmassa mainittuja tekijöitä.
Tutkimukseen vastanneista yrityksistä erityisesti pienet ja keskikokoiset yritykset käyttivät sosiaalista mediaa kirjoittamalla blogia tai mainostamalla sosiaalisissa yhteisöissä. Suuret yritykset puolestaan käyttivät enemmän yrityksen sisäisiä verkkoja, intraneteja. Sekä pienet että suuret yritykset vastasivat huomanneensa asiakasuskollisuuden parantuneen sitouduttuaan yhteisömarkkinointiin. Vastanneista yrityksistä sekä pienet, että suuret yritykset suosivat yhteisön rakentamista itsenäisesti ilman ulkopuolista osapuolta. Tähän vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa kustannustehokkuus ja yhteisön parempi hallittavuus.
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli seuraava: kuinka yritykset ovat sitoutuneet yhteisömarkkinointiin ja sosiaaliseen verkostoonsa sekä, miten he hyötyvät siitä. Tarkoituksena oli selvittää tapoja, joilla kohderyhmäksi valitut yritykset käyttävät yhteisömarkkinointia ja kuinka yhteisömarkkinointi oli vaikuttanut niitä hyväksikäyttäviin yrityksiin. Tavoitteena oli myös selvittää mahdollisia mielipide-eroja niiden yritysten välillä, jotka rakentavat itse sosiaalisen verkostonsa ja niiden, jotka käyttävät ulkopuolista yritystä yhteisömarkkinoinnissaan. Kiinnostuksen kohteena oli myös poikkeavatko eri kokoisten yritysten mielipiteet toisistaan.
Teorian rakentamisessa käytettiin hyväksi useita kirjallisia lähteitä sekä Internetiä. Kenttätutkimuksen kohdeyritykset valittiin sattumanvaraisesti Internetistä, käyttämättä tieteellisiä otantamenetelmiä. Tavoitteena oli saada mukaan globaalisti mahdollisimman edustava kokonaisuus eri alojen yrityksiä. Yrityksille lähetettiin Internetin välityksellä kyselylomakkeet. Saadun tiedon käsittelemistapa oli lähinnä kvantitatiivista ja taustamuuttujina käytettiin tutkimusongelmassa mainittuja tekijöitä.
Tutkimukseen vastanneista yrityksistä erityisesti pienet ja keskikokoiset yritykset käyttivät sosiaalista mediaa kirjoittamalla blogia tai mainostamalla sosiaalisissa yhteisöissä. Suuret yritykset puolestaan käyttivät enemmän yrityksen sisäisiä verkkoja, intraneteja. Sekä pienet että suuret yritykset vastasivat huomanneensa asiakasuskollisuuden parantuneen sitouduttuaan yhteisömarkkinointiin. Vastanneista yrityksistä sekä pienet, että suuret yritykset suosivat yhteisön rakentamista itsenäisesti ilman ulkopuolista osapuolta. Tähän vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa kustannustehokkuus ja yhteisön parempi hallittavuus.