Lapsihavainnointi päiväkodin varhaiskasvatuksen työmenetelmänä
Määttänen, Kirsi; Somervuori, Salla (2009)
Määttänen, Kirsi
Somervuori, Salla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905132724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905132724
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin varhaiskasvatuksen VKK-Metro -hankkeessa. Hanke toteute-taan yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston ja sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn kanssa ajalla 2008 – 2009. Sen tarkoituksena on varhaiskasvatuksen arvioinnin ja dokumentoinnin kehittäminen, sekä varhaiskasvatuksen tutkimustiedon lisääminen.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Espoossa sijaitsevan Mankkaan päiväkodin kanssa, josta VKK-Metro -hankkeeseen osallistui esiopetusryhmä. Esiopetusryhmän kehittämiskohteena oli lapsihavainnoista saadun tiedon siirtäminen omaan työhön, vanhemmille ja tätä kautta kasvatuskumppanuuteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lapsihavainnointia toteutetaan Mankkaan päiväkodin esiopetusryhmässä ja miten siitä saatu tieto välittyy kasvatuskeskusteluissa esiopetusryhmän lasten vanhemmille.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja siinä käytettiin etnografista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla ja virikkeitä antavalla haastattelulla. Haastatteluissa käytettiin virikkeenä videokatkelmaa vanhemman kanssa käydystä kasvatuskeskustelutilaisuudesta. Tiedonkeruu tapahtui kokonaisuudessaan alkukeväällä 2009 ja saadut aineistot analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että lapsihavainnointia toteutetaan aktiivisesti päiväkodin esiopetusryhmässä. Lapsihavainnoista keskusteltiin, niitä dokumentoitiin ja niistä saatua tietoa hyödyn-nettiin ryhmän toiminnassa. Tuloksissa korostui toiminnan lapsilähtöisyys, mikä näkyi sekä työntekijöiden puheissa että toiminnassa. Vanhempien kokemukset kasvatuskeskustelutilaisuudesta olivat positiivisia ja he kokivat saaneensa tarpeellista tietoa lapsestaan. Vanhemmille välittynyt tieto ja sen määrä kuitenkin vaihtelivat keskusteluiden välillä. Vaihtelevuutta esiintyi sen suhteen, millä tavoin ja missä laajuudessa he saivat tietoa lapsensa kehityksen osa-alueista ja taitotasoista. Sekä havaintomme että haastattelut osoittivat kasvatuskumppanuuden toteutuvan hyvin vanhempien ja esiopetusryhmän henkilökunnan välillä.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta nousi kehittämisideoita koskien lapsihavainnointia ja siitä saadun tiedon välittymistä vanhemmille. Kehittämisideat liittyivät työntekijöiden toiminnan yhtenäistämiseen, dokumentoinnin kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen, systemaattisen havainnoinnin lisäämiseen, lapsihavainnointilomakkeen käytön tehostamiseen ja lapsen taitotasojen kattavampaan käsittelyyn kasvatuskeskustelutilaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Espoossa sijaitsevan Mankkaan päiväkodin kanssa, josta VKK-Metro -hankkeeseen osallistui esiopetusryhmä. Esiopetusryhmän kehittämiskohteena oli lapsihavainnoista saadun tiedon siirtäminen omaan työhön, vanhemmille ja tätä kautta kasvatuskumppanuuteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lapsihavainnointia toteutetaan Mankkaan päiväkodin esiopetusryhmässä ja miten siitä saatu tieto välittyy kasvatuskeskusteluissa esiopetusryhmän lasten vanhemmille.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja siinä käytettiin etnografista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla ja virikkeitä antavalla haastattelulla. Haastatteluissa käytettiin virikkeenä videokatkelmaa vanhemman kanssa käydystä kasvatuskeskustelutilaisuudesta. Tiedonkeruu tapahtui kokonaisuudessaan alkukeväällä 2009 ja saadut aineistot analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että lapsihavainnointia toteutetaan aktiivisesti päiväkodin esiopetusryhmässä. Lapsihavainnoista keskusteltiin, niitä dokumentoitiin ja niistä saatua tietoa hyödyn-nettiin ryhmän toiminnassa. Tuloksissa korostui toiminnan lapsilähtöisyys, mikä näkyi sekä työntekijöiden puheissa että toiminnassa. Vanhempien kokemukset kasvatuskeskustelutilaisuudesta olivat positiivisia ja he kokivat saaneensa tarpeellista tietoa lapsestaan. Vanhemmille välittynyt tieto ja sen määrä kuitenkin vaihtelivat keskusteluiden välillä. Vaihtelevuutta esiintyi sen suhteen, millä tavoin ja missä laajuudessa he saivat tietoa lapsensa kehityksen osa-alueista ja taitotasoista. Sekä havaintomme että haastattelut osoittivat kasvatuskumppanuuden toteutuvan hyvin vanhempien ja esiopetusryhmän henkilökunnan välillä.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta nousi kehittämisideoita koskien lapsihavainnointia ja siitä saadun tiedon välittymistä vanhemmille. Kehittämisideat liittyivät työntekijöiden toiminnan yhtenäistämiseen, dokumentoinnin kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen, systemaattisen havainnoinnin lisäämiseen, lapsihavainnointilomakkeen käytön tehostamiseen ja lapsen taitotasojen kattavampaan käsittelyyn kasvatuskeskustelutilaisuudessa.