Sukupolvenvaihdos eteläpirkanmaalaisissa maaseutuyrityksissä : Jatkajan näkökulma
Kulmakorpi, Anna (2009)
Kulmakorpi, Anna
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904081916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904081916
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sukupolvenvaihdoksen taustalla vaikuttavia asioita, etenkin niitä, joiden perusteella jatkaja tekee päätöksen ottaa vanhempiensa yritys vetääkseen. Lisäksi työn avulla pyrittiin selvittämään itse sukupolvenvaihdosprosessissa hankalaksi koettuja asioita. Saatuja tietoja voidaan mahdollisesti hyödyntää neuvonnassa ja koulutuksessa. Työn tilaajana toimi Perheyrittäjyyden edistämiskeskus.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastatteluin. Haastateltavat yritykset valittiin Etelä-Pirkanmaalta, ja ne kartoitettiin postinumeroalueiden ja Vasken yritysrekisterin avulla. Puhelimitse otettiin yhteyttä kahteenkymmeneen yritykseen, joista lopulta seitsemästä saatiin haastattelu, yhteensä kymmeneltä ihmiseltä. Työn teoriaosuudessa käsitellään sukupolvenvaihdosta, maaseutua ja perheyrittäjyyttä.
Haastatteluista kävi ilmi, että jatkajat usein olivat kasvaneet yrittäjyyteen ja perheyritykseen, ja jatkamispäätös oli usein itsestäänselvyys. Yrittäjyyden huonona puolena nähtiin työn paljous. Maaseudulla itsessään ei tuntunut olevan olennaista vaikutusta jatkamispäätökseen, vaikka olikin monelle tärkeä asuinympäristönä. Perhe nähtiin ennen kaikkea tukena, eivätkä vanhemmat olleet painostaneet vastaajia jatkamaan yritystä. Sukupolvenvaihdoksen suurimpina haasteina nähtiin prosessin pituus ja byrokratia.
Jatkajilla oli yllättävän vähän yritysopintoja, mikä lienee asia, johon kannattaa panostaa neuvonnassa ja koulutuksessa. Asiantuntijoille on kysyntää, ja siltä odotetaan yksilöllistä suhtautumista. Sukupolvenvaihdos on monitahoinen ja herkkäluontoinen asia, joka vaatii asiantuntija-avulta taustoihin perehtymistä ja pitkäjänteisyyttä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastatteluin. Haastateltavat yritykset valittiin Etelä-Pirkanmaalta, ja ne kartoitettiin postinumeroalueiden ja Vasken yritysrekisterin avulla. Puhelimitse otettiin yhteyttä kahteenkymmeneen yritykseen, joista lopulta seitsemästä saatiin haastattelu, yhteensä kymmeneltä ihmiseltä. Työn teoriaosuudessa käsitellään sukupolvenvaihdosta, maaseutua ja perheyrittäjyyttä.
Haastatteluista kävi ilmi, että jatkajat usein olivat kasvaneet yrittäjyyteen ja perheyritykseen, ja jatkamispäätös oli usein itsestäänselvyys. Yrittäjyyden huonona puolena nähtiin työn paljous. Maaseudulla itsessään ei tuntunut olevan olennaista vaikutusta jatkamispäätökseen, vaikka olikin monelle tärkeä asuinympäristönä. Perhe nähtiin ennen kaikkea tukena, eivätkä vanhemmat olleet painostaneet vastaajia jatkamaan yritystä. Sukupolvenvaihdoksen suurimpina haasteina nähtiin prosessin pituus ja byrokratia.
Jatkajilla oli yllättävän vähän yritysopintoja, mikä lienee asia, johon kannattaa panostaa neuvonnassa ja koulutuksessa. Asiantuntijoille on kysyntää, ja siltä odotetaan yksilöllistä suhtautumista. Sukupolvenvaihdos on monitahoinen ja herkkäluontoinen asia, joka vaatii asiantuntija-avulta taustoihin perehtymistä ja pitkäjänteisyyttä.