Perifeerinen kanylointi sairaanhoitajien kokemana
Kuntsi, Suvi; Rinnetmäki, Maarit (2009)
Kuntsi, Suvi
Rinnetmäki, Maarit
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902121436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902121436
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemuksia ja tieto-taitoa perifeerisestä kanyloinnista, sekä heidän mielipiteitään iv-kertauskoulutuksen riittävyydestä.
Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia kovin paljoa, joten uskomme, että siltäkin osin tutkimukselle on tarvetta. Tarkoituksena oli myös, että tietoa voitaisiin jatkossa käyttää hyödyksi esimerkiksi iv-kertauskoulutuksen järjestämisessä. Opinnäytetyö käsittelee lisäksi perifeeristä
kanylointia. Käymme muun muassa läpi asiat miten potilas tulisi valmistella kanylointia varten,miten kanylointi tehdään aseptisesti,ja mitä mahdolliset komplikaatiot ovat. Opinnäytetyö alkoi systemaattisella kirjallisuushaulla. Teoreettinen perusta pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen.
Tutkimuksemme on kvalitatiivinen. Haastattelimme kahdeksaa Nurmijärven terveyskeskussairaalan osastojen (osastot 1, 2 ja 3) sairaanhoitajaa. Käytimme haastatteluiden pohjalla teemahaastattelurunkoa. Haastattelut teimme parityönä, niin, että ensin ne nauhoitettiin, avattiin kirjalliseen muotoon ja analysoitiin. Käytimme sisällönanalyysia analysoidessamme vastauksia.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että iv-kertauskoulutuksen ajankohdista ei ollut riittävää tiedotusta, joten kaikki koulutukseen haluavat eivät sinne päässeet. Kanyloinnin tekniikan suhteen oli myös eriäviä mielipiteitä. Yhtenevänä asiana haastatteluissa selvisi, että hoitajat unohtivat helposti verikosketuserite suojautumisesta huolehtimisen ja ergonomiasta huolehtimisen.Näiden pohjalta syntyi useita kehittämisehdotuksia työpaikalla järjestettävään iv-kertauskoulutukseen. Vertailuna meillä oli työpaikan tämän hetkinen iv-kertauskoulutus ohjelma. Osastoilla ei ole vielä valmista lääkehoidonsuunnitelmaa, mutta käytimme tutkimuksessamme sen raakaversiota. Vertaamme sitä, mitä lääkehoidonsuunnitelman tulisi sisältää iv-koulutuksen osalta ja mitä se todellisuudessa on.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää, miten uusien kehittämisehdotusten myötä mielipiteet ovat muuttuneet. Näin nähtäisiin, olisiko haastateltavien hoitajien vastukset muuttuneet, ja olisiko sillä vaikutusta, esimerkiksi neulanpisto tapaturmien syntyyn, joita osastoilla oli sattunut useammille hoitajille. Kiinnittämällä huomiota omaan ergonomiaan ja suojahansikkaiden käyttöön voitaisiin ehkä ehkäistä ja vähentää tapaturmia.
Avainsanat: Perifeerinen kanylointi, aseptiikka, sairaanhoitajien kokemukset
Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia kovin paljoa, joten uskomme, että siltäkin osin tutkimukselle on tarvetta. Tarkoituksena oli myös, että tietoa voitaisiin jatkossa käyttää hyödyksi esimerkiksi iv-kertauskoulutuksen järjestämisessä. Opinnäytetyö käsittelee lisäksi perifeeristä
kanylointia. Käymme muun muassa läpi asiat miten potilas tulisi valmistella kanylointia varten,miten kanylointi tehdään aseptisesti,ja mitä mahdolliset komplikaatiot ovat. Opinnäytetyö alkoi systemaattisella kirjallisuushaulla. Teoreettinen perusta pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen.
Tutkimuksemme on kvalitatiivinen. Haastattelimme kahdeksaa Nurmijärven terveyskeskussairaalan osastojen (osastot 1, 2 ja 3) sairaanhoitajaa. Käytimme haastatteluiden pohjalla teemahaastattelurunkoa. Haastattelut teimme parityönä, niin, että ensin ne nauhoitettiin, avattiin kirjalliseen muotoon ja analysoitiin. Käytimme sisällönanalyysia analysoidessamme vastauksia.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että iv-kertauskoulutuksen ajankohdista ei ollut riittävää tiedotusta, joten kaikki koulutukseen haluavat eivät sinne päässeet. Kanyloinnin tekniikan suhteen oli myös eriäviä mielipiteitä. Yhtenevänä asiana haastatteluissa selvisi, että hoitajat unohtivat helposti verikosketuserite suojautumisesta huolehtimisen ja ergonomiasta huolehtimisen.Näiden pohjalta syntyi useita kehittämisehdotuksia työpaikalla järjestettävään iv-kertauskoulutukseen. Vertailuna meillä oli työpaikan tämän hetkinen iv-kertauskoulutus ohjelma. Osastoilla ei ole vielä valmista lääkehoidonsuunnitelmaa, mutta käytimme tutkimuksessamme sen raakaversiota. Vertaamme sitä, mitä lääkehoidonsuunnitelman tulisi sisältää iv-koulutuksen osalta ja mitä se todellisuudessa on.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää, miten uusien kehittämisehdotusten myötä mielipiteet ovat muuttuneet. Näin nähtäisiin, olisiko haastateltavien hoitajien vastukset muuttuneet, ja olisiko sillä vaikutusta, esimerkiksi neulanpisto tapaturmien syntyyn, joita osastoilla oli sattunut useammille hoitajille. Kiinnittämällä huomiota omaan ergonomiaan ja suojahansikkaiden käyttöön voitaisiin ehkä ehkäistä ja vähentää tapaturmia.
Avainsanat: Perifeerinen kanylointi, aseptiikka, sairaanhoitajien kokemukset