Nähdään Meibekissä! : näönhuoltoprojekti kehitysmaassa
Kinniä, Sari; Mairinoja, Laura (2008)
Kinniä, Sari
Mairinoja, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811254119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811254119
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aihe on näönhuoltoprojekti Keniassa. Opinnäytetyömme pohjautuu Cazze-optikkoketjun ja kummilapsijärjestö Suomen World Visionin yhteiseen Nähdään Keniassa! -projektiin. Projektin tarkoituksena on käytettyjen silmälasien kerääminen Suomessa ja niiden toimittaminen Kenian Meibekin alueelle. Kohteessa optikot tekevät näöntarkastuksia ja luovuttavat silmälasit niitä tarvitseville.
Teimme teemahaastattelut viidelle vuonna 2007 Meibekin matkalla mukana olleelle henkilölle ja olimme itse matkalla vuonna 2008. Keräsimme matkalla aineistoa opinnäytetyötämme varten havainnoimalla ja dokumentoimalla yli tuhannen asiakkaan tietoja. Työssämme kuvaamme projektin kulkua ja kerromme, millaisia silmäsairauksia kehitysmaissa esiintyy. Tutkimme, kuinka kehitysmaaolosuhteissa voidaan tutkia näköä ja millaisia taittovirheitä on Kenian Meibekissä. Pohdimme projektin vaikutuksia ja merkityksiä eri tahoille.
Työmme tarkoituksena on herättää mielenkiintoa optisella alalla tehtävää kehitysaputyötä kohtaan sekä tuottaa tietoa projektin kulusta. Aihe on ajankohtainen, ja kiinnostus kehitysyhteistyöhankkeita kohtaan on kasvussa optisella alalla.
Tutkimuksistamme selviää, että lähes 90 % tutkittavista oli kaukotaitteisia. Kehitysmaissa korjaamattomat taittovirheet ja silmäsairaudet aiheuttavat paljon näkövammaisuutta. Merkittävin silmäsairauksista Meibekin alueella on harmaakaihi. Elokuussa 2008 paikan päällä tehtiin ensimmäistä kertaa harmaakaihileikkuksia. Cazzeen ja Suomen World Visionin yhteistyö on ollut ehtona projektin onnistumiselle. Molemmat tahot ovat saaneet näkyvyyttä projektin myötä. Projektin sosiaaliset vaikutukset Meibekissä ovat merkittävät, sillä projektin myötä monet ihmiset saavat näkökykynsä takaisin.
Suomalaisen näönhuoltosysteemin kaltainen järjestelmä ei ole itsestäänselvyys. Suomalaista näönhuollon tietotaitoa tulee arvostaa ja viedä eteenpäin tämän tyyppisten projektien avulla. Työssämme esittelemme toimivan toimintamallin tahoille, jotka ovat kiinnostuneita näönhuoltoprojektista kehitysmaassa.
Teimme teemahaastattelut viidelle vuonna 2007 Meibekin matkalla mukana olleelle henkilölle ja olimme itse matkalla vuonna 2008. Keräsimme matkalla aineistoa opinnäytetyötämme varten havainnoimalla ja dokumentoimalla yli tuhannen asiakkaan tietoja. Työssämme kuvaamme projektin kulkua ja kerromme, millaisia silmäsairauksia kehitysmaissa esiintyy. Tutkimme, kuinka kehitysmaaolosuhteissa voidaan tutkia näköä ja millaisia taittovirheitä on Kenian Meibekissä. Pohdimme projektin vaikutuksia ja merkityksiä eri tahoille.
Työmme tarkoituksena on herättää mielenkiintoa optisella alalla tehtävää kehitysaputyötä kohtaan sekä tuottaa tietoa projektin kulusta. Aihe on ajankohtainen, ja kiinnostus kehitysyhteistyöhankkeita kohtaan on kasvussa optisella alalla.
Tutkimuksistamme selviää, että lähes 90 % tutkittavista oli kaukotaitteisia. Kehitysmaissa korjaamattomat taittovirheet ja silmäsairaudet aiheuttavat paljon näkövammaisuutta. Merkittävin silmäsairauksista Meibekin alueella on harmaakaihi. Elokuussa 2008 paikan päällä tehtiin ensimmäistä kertaa harmaakaihileikkuksia. Cazzeen ja Suomen World Visionin yhteistyö on ollut ehtona projektin onnistumiselle. Molemmat tahot ovat saaneet näkyvyyttä projektin myötä. Projektin sosiaaliset vaikutukset Meibekissä ovat merkittävät, sillä projektin myötä monet ihmiset saavat näkökykynsä takaisin.
Suomalaisen näönhuoltosysteemin kaltainen järjestelmä ei ole itsestäänselvyys. Suomalaista näönhuollon tietotaitoa tulee arvostaa ja viedä eteenpäin tämän tyyppisten projektien avulla. Työssämme esittelemme toimivan toimintamallin tahoille, jotka ovat kiinnostuneita näönhuoltoprojektista kehitysmaassa.