Lounaisafrikkalainen ihmiskuva ja kulttuuri suomalaisten lähetystyöntekijöiden kirjeiden valossa 1870–1871
Salparanta, Heidi (2023-05-16)
Lounaisafrikkalainen ihmiskuva ja kulttuuri suomalaisten lähetystyöntekijöiden kirjeiden valossa 1870–1871
Salparanta, Heidi
(16.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053050302
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053050302
Tiivistelmä
Tämä tutkielma avaa suomalaisten lähetystyöntekijöiden kirjeitä, jotka on lähetetty Hereromaalta ja Owambosta, nykyisen Namibian keski- ja pohjoisosasta vuosina 1870–1871. Kirjeitä ja kirjeiden osia julkaisi Suomen Lähetyssanomat. Kirjeiden kuvaukset lounaisafrikkalaisesta kulttuurista ja ihmisistä olivat ensimmäisiä suomalaisten kirjoittamia kuvauksia suomalaisille lukijoille. Tätä ennen kuva Afrikasta ja afrikkalaisista perustui pitkälti muiden maiden edustajien kirjoittamiin matkakertomuksiin, joita käännettiin suomeksi.
Tutkielman pääkysymys on: minkälaista kuvaa lähetystyöntekijät välittivät lukijoille työstään, elämästään ja vuorovaikutuksestaan paikallisten kanssa ensimmäisinä toimintavuosinaan 1870–1871 lähettämissään kirjeissä. Lisäksi tässä tutkielmassa selvitetään, miten suomalaiset suhtautuivat paikallisiin ja miten näiden kahden ryhmän kaksi erilaista uskontoa, kulttuuria ja ideologiaa selittävät kansojen erilaista suhtautumista toisiinsa.
Kirjeiden tutkimisessa käytetään lähdekritiikkiä, sisällönanalyysiä, tekstianalyysiä ja kontekstualisointia. Nämä tutkimusmetodit mahdollistavat kirjeiden, joissa käytetään uskonnollista kieltä ja vanhaa suomen kieltä sekä niihin liittyvää ilmaisutapaa, mahdollisimman tarkat ja analyyttiset kuvaukset. Lisäksi otetaan huomioon kirjeiden lähettämisen ajankohta, sijainti ja olosuhteet. Lähetystyöntekijöiden kirjeitä ei ole juurikaan tutkittu Suomessa.
Keskeisiä tutkimustuloksia ovat seuraavat: Suomen lähetystoiminta piti sisällään kolonistisia piirteitä. Kirjeet vahvistivat kirjoitusaikanaan vallinnutta käsitystä ja kuvaa Afrikasta ja afrikkalaisesta kulttuurista kehittymättömämpänä ja huonompana kuin länsimaalainen. Suomalaisten toimia ohjasi pitkälti lähetysideologia, vaikka poikkeuksiakin on havaittavissa, kuten se, että suomalaiset lähetit kirjoittivat omista kristinuskon kanssa vastakkain olleista toimistaan. Toiminta oli puolueellista. Osa läheteistä oli toisia paikallisia asukkaita kohtaan paljon ankarampia kuin toisia.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että lähetystyöntekijöitä ohjasi työssään ajatus siitä, että heillä oli velvollisuus auttaa afrikkalaiset oikean uskonnon pariin, mutta ihmissuhteet vaikuttivat käytännön työhön merkittävästi. Tutkimusta voi tulevaisuudessa jatkaa tutkimalla laajempi otos suomalaisten lähettien kirjeistä, mukaan lukien ne kirjeet, joita ei ole julkaistu.
Tutkielman pääkysymys on: minkälaista kuvaa lähetystyöntekijät välittivät lukijoille työstään, elämästään ja vuorovaikutuksestaan paikallisten kanssa ensimmäisinä toimintavuosinaan 1870–1871 lähettämissään kirjeissä. Lisäksi tässä tutkielmassa selvitetään, miten suomalaiset suhtautuivat paikallisiin ja miten näiden kahden ryhmän kaksi erilaista uskontoa, kulttuuria ja ideologiaa selittävät kansojen erilaista suhtautumista toisiinsa.
Kirjeiden tutkimisessa käytetään lähdekritiikkiä, sisällönanalyysiä, tekstianalyysiä ja kontekstualisointia. Nämä tutkimusmetodit mahdollistavat kirjeiden, joissa käytetään uskonnollista kieltä ja vanhaa suomen kieltä sekä niihin liittyvää ilmaisutapaa, mahdollisimman tarkat ja analyyttiset kuvaukset. Lisäksi otetaan huomioon kirjeiden lähettämisen ajankohta, sijainti ja olosuhteet. Lähetystyöntekijöiden kirjeitä ei ole juurikaan tutkittu Suomessa.
Keskeisiä tutkimustuloksia ovat seuraavat: Suomen lähetystoiminta piti sisällään kolonistisia piirteitä. Kirjeet vahvistivat kirjoitusaikanaan vallinnutta käsitystä ja kuvaa Afrikasta ja afrikkalaisesta kulttuurista kehittymättömämpänä ja huonompana kuin länsimaalainen. Suomalaisten toimia ohjasi pitkälti lähetysideologia, vaikka poikkeuksiakin on havaittavissa, kuten se, että suomalaiset lähetit kirjoittivat omista kristinuskon kanssa vastakkain olleista toimistaan. Toiminta oli puolueellista. Osa läheteistä oli toisia paikallisia asukkaita kohtaan paljon ankarampia kuin toisia.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että lähetystyöntekijöitä ohjasi työssään ajatus siitä, että heillä oli velvollisuus auttaa afrikkalaiset oikean uskonnon pariin, mutta ihmissuhteet vaikuttivat käytännön työhön merkittävästi. Tutkimusta voi tulevaisuudessa jatkaa tutkimalla laajempi otos suomalaisten lähettien kirjeistä, mukaan lukien ne kirjeet, joita ei ole julkaistu.