Sinikka Luokkanen, Senja Sakko, Maria Lassila-Merisalo, Päivi Laaksonen & Mervi Friman
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Koulutuksen lisäksi sen tulee harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa sekä edistää elinikäistä oppimista. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014)
Ammattikorkeakoulujen haaste on se, miten hyvästä, soveltavasta ja uudistavasta tutkimuksesta viestitään ulospäin mahdollisimman vaikuttavasti. Julkaisut ovat toistaiseksi toimivin toimintatapa, sillä niitä on helppo jakaa ja ne parhaimmillaan leviävät laajalle.
Miksi julkaisuja seurataan ja julkaisutietoja kerätään?
Ammattikorkeakoulujen julkaisutuotannon seuraamisen ja mittaamisen tarpeen nosti esiin Ammattikorkeakoulujen tietohallinto- ja tuloksellisuusrahoitus -työryhmä vuonna 2005 (Opetusministeriö, 2005). Työryhmä selvitti, millä tavoin ammattikorkeakoulujen tk-toimintaa voitaisiin seurata ja mitata.
Yhdeksi seuranta- ja mittauskeinoksi on muotoutunut julkaisutiedonkeruu. Vuoden 2021 julkaisutiedonkeruun tutkijaohjeistusten mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö kerää julkaisutietoja tuottaakseen tietopohjaa suomalaisen tutkimusjärjestelmän tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). Tietoja käytetään korkeakouluille osoitettavan perusrahoituksen laskennassa, mutta myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan seurannassa ja ohjeistuksessa.
Julkaisutoiminnan osuus perusrahoituksesta ja julkaisujen laatu
Korkeakoulusektoreiden rahoitusmallit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Yliopistojen perusrahoituksesta 14 prosenttia tulee julkaisuista. Ammattikorkeakoulujen kokonaispotissa julkaisujen osuus on vain kaksi prosenttia.
Yliopistojen rahoituksessa julkaisujen laadun arviointi on kytketty julkaisusta saatavaan perusrahoitukseen. Yliopistojen julkaisutoiminnan laatua arvioidaan julkaisukanavien neliportaisella JUFO-luokituksella, joka määrittelee yksittäisen julkaisun arvon perusrahoituksessa kerrointen 0,1 ja 4 välillä. Lisäksi vertaisarvioidun julkaisun rahoituksellista arvoa nostaa avoimuus kertoimella 1,2.
Ammattikorkeakoulujen julkaisuille ei ole käytössä yhteistä laadun arvioinnin menetelmää edes tieteellisten julkaisujen osalta, vaan ne saavat saman rahoitukset erityyppisistä julkaisuista niiden julkaisutyypistä ja julkaisukanavasta riippumatta. Rahoituksessa ainoa amk-julkaisun arvoon korottavasti vaikuttava tekijä on julkaisun avoin saatavuus, joka tuottaa 1,2-kertaisen rahoituksen.
Ammattikorkeakoulujen nykyisessä rahoitusmallissa on hämmentävä anomalia.
Korkeimman JUFO 3 -tason tieteellisessä lehdessä julkaistusta artikkelista, joka on maksumuurin takana, ammattikorkeakoulu saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä vähemmän perusrahoitusta kuin omilla verkkosivuilla julkaistuista asiantuntijablogitekstistä.
Kuvassa 1 on korkeakoulusektoreiden ilmoittamien julkaisujen määrät julkaisutyypeittäin vuosilta 2010–2021. Yliopiston kohdalla vain rahoituksessa merkittävien tieteellisten vertaisarvioitujen julkaisujen lukumäärä on vuosien aikana kasvanut. Ammatillisten (julkaisutyyppi D) ja yleistajuisten (julkaisutyyppi E) julkaisujen tuottaminen on lisääntynyt ammattikorkeakouluissa merkittävästi: vuodesta 2010 vuoteen 2021 ammattikorkeakoulujen tuottamien ammatillisten julkaisujen määrä noin nelinkertaistui ja yleistajuisten julkaisujen määrä lähes kymmenkertaistui. Muiden julkaisutyyppien määrä on pysynyt suunnilleen samana, mutta suhteessa D- ja E-tyyppiin niiden määrä on kutistunut.
Syksyllä 2022 ammattikorkeakoulujen kirjastojen johtajille tehdyn epävirallisen kyselyn perusteella julkaisuja ei välttämättä sen suuremmin ennakkoarvioida. Tämän lisäksi käytännössä jokaisessa ammattikorkeakoulussa oman organisaationsa julkaisujen tiedonkeruusta huolehtiva henkilö määrittelee minimilaadun, jolla hyväksyy yksittäisen julkaisun opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuseen. Laatu voi siis vaihdella niin ammattikorkeakoulujen välillä kuin yksittäisen korkeakoulun sisälläkin.
Kirjoittajasta riippumattoman arvioinnin tarkoituksena on taata kirjoituksen tutkimuksellinen ja sisällöllinen laatu, joiden tulee täsmätä julkaisijan ja julkaisukanavan tavoitteiden kanssa. Usein arvioidaan myös tutkimuksen ajankohtaisuutta.
Tieteellisen menetelmän arviointiin sopivat jopa eri tieteenalojen tutkijat, joskin eri tieteenaloilla voi olla hyvinkin suuret erot kirjoitusmuodon ja tyylin välillä. Perinteisiä tieteellisiä artikkeleita kirjoittaneet ovat tottuneita vertaisarviointiin ja myös tekevät sitä itse. Valmiudet arvioida muiden tekstejä ovat siis monella olemassa, vaikka kyse ei olisikaan tieteellisen artikkelin vertaisarvioinnista vaan esimerkiksi ammattiyleisölle suunnatun julkaisun arvioinnista.
Ulkopuolinen julkaisija ja julkaisukanavat
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuseen ilmoitettavilta julkaisuilta edellytetään muun muassa, että julkaisupäätöksen on tehnyt kirjoittajasta riippumaton taho. Vaade täyttyy esimerkiksi hankkeiden kohdalla silloin, kun niiden omilla julkaisuilla on toimituskunta, jossa on vähintään yksi hankkeen ulkopuolinen jäsen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022)
Siinä missä tieteellisten vertaisarvioitujen artikkelien julkaisemiseen on olemassa tyypillisesti tieteellisten seurojen toimittamia julkaisukanavia sekä ylikansallisia akateemisen julkaisemisen jättiläisiä, ammatillisten julkaisujen (D-julkaisutyypin) kanavavaihtoehdot ovat rajallisempia ja sattumanvaraisempia. Suomessa D-julkaisutyypin kanavia ovat esimerkiksi kaupalliset ammatillisesti suuntautuneet lehdet ja erilaiset järjestölehdet, jotka toimivat omien lainalaisuuksiensa mukaan eivätkä välttämättä julkaise lainkaan vierailevien kirjoittajien tekstejä.
Kuvassa 2 on esitetty ammattikorkeakoulujen vuodelta 2021 ilmoittamat D- ja E-julkaisut jaoteltuna ammattikorkeakoulun omiin julkaisuihin ja ulkopuolisen julkaisijan julkaisemiin julkaisuihin. Hyvin monella ammattikorkeakoululla oma julkaisutoiminta kattaa yli puolet ilmoitetuista julkaisuista.
On kuitenkin hyvä muistaa, että ulkopuolinen julkaisija ei itsessään riitä. Myös muiden OKM:n julkaisukriteerien tulee täyttyä, eikä siitä ole vastuussa kukaan muu kuin korkeakoulu itse.
Tavoitteena laadukas julkaiseminen
Laadukas ammatillinen julkaisu välittää ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan merkityksellisiä tuloksia työelämän edustajille ymmärrettävässä ja hyödynnettävässä muodossa. Tämä ei ole aivan vähäinen tavoite. Jotta se voitaisiin saavuttaa, julkaisupäätöksen tekijällä on oltava riittävä ymmärrys julkaisukäsikirjoituksen edustamasta alasta. Asiantuntijoiden tekemä ennakkoarviointi, aivan kuten tieteellisten artikkeleiden vertaisarviointi, edistää julkaisun laatua ja tukee päätoimittajaa päätöksenteossa. Ammattikorkeakouluille lähettämämme kyselyn perusteella vähemmistö ammattikorkeakouluista käyttää asiantuntijoita käsikirjoitusten ennakkoarvioijina, mutta useimmilla näyttäisi olevan käytössä toimituskunta. Pahimmillaan arviointikäytännöt voivat olla hyvinkin puutteelliset, kuten eräästä kyselyyn tulleesta avoimesta vastauksesta käy ilmi:
”Minusta meillä ei ole oikein toimivaa arviointiprosessia, julkaisusarjoilla ei ole (pää)toimittajaa, blogeissa on toimituskunnat mutta eivät juuri puutu sisältöihin vaan enemmänkin painavat julkaise-nappulaa.”
Korkeakoulun omiin julkaisukanaviin liittyvät haasteet ovat samat molemmilla korkeakoulusektoreilla.
Julkaisutiedonkeruun vuoden 2021 tutkijaohjeistusten (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022) mukaan julkaisutiedonkeruu koskee tutkimus- ja kehittämistoiminnan seurannan kannalta merkittäviä julkaisuja. TKI-toiminnan rooli voi olla loppujen lopuksi aika pieni. Jokainen voi tehdä omat arvionsa Tiedejatutkimus.fi-sivustolta tarkastelemalla esimerkiksi vuonna 2022 ilmoitettuja E-tason julkaisuja. On hyvä asia, että yleistajuisten artikkeleiden myötä asiantuntijuus vahvistuu ja omasta työstä osataan kertoa, mutta täyttävätkö esimerkiksi työmatkasta raportoiminen tai tavallisesta työarjesta kertominen OKM:n luomat kriteerit?
Eettisyyden ja laadun haasteet rahoituspaineessa
Julkaisujen laadunhallinta on myös maineenhallintaa. Julkaisuista saatava perusrahoitus on julkista rahaa, jolle on perusteltua odottaa myös kohtuullinen vastine. Opetus- ja kulttuuriministeriöön ilmoitettavat julkaisut ovat julkista tietoa ja kenen tahansa nähtävillä Tiedejatutkimus.fi-sivuston kautta.
Ammattikorkeakoulukentällä julkaisutiedonkeruun piirissä toimivat ovat jo usean vuoden ajan tuskailleet tilanteen kanssa. Ammattikorkeakoulujen käytänteet siitä, millaisia julkaisuja hyväksytään julkaisutiedonkeruuseen, vaihtelevat. Joidenkin julkaisujen kohdalla herää kysymys hyväksymisperusteista. Molemmilla korkeakoulusektorilla on ilmoitettu julkaisuja tiedonkeruuseen väärin perustein. Esimerkiksi mielipidekirjoituksia on ilmoitettu yleistajuisiksi artikkeleiksi. Se on merkittävämpi ongelma ammattikorkeakoulujen rahoituksessa. Alati kasvava julkaisumäärä ei helpota tilannetta.
Joissakin ammattikorkeakouluissa kirjoittajille maksetaan erillisiä kannustepalkkioita. Hyvää tarkoittavat palkkiot voivat pahimmassa tapauksessa johtaa juttujen tehtailuun ja tuottaa ylimääräisiä paineita tiedonkeruusta vastaaville toimijoille.
Viitisen vuotta sitten Arenella oli niin kutsuttu AMK-JUFO-työryhmä, jossa mietittiin paljon ammatillisten julkaisujen laatua sekä julkaisemiseen ja julkaisujen ilmoittamiseen liittyviä haasteita. Silloin ei vielä löytynyt edellytyksiä ammatillisten julkaisukanavien laatuarviointiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt maaliskuun 2023 alussa työryhmän, jonka tarkoituksena on uudistaa korkeakouluohjauksen ja korkeakoulujen rahoitusmallit valtionrahoituksen osalta. Työryhmä valmistelee muutosehdotuksensa 15.12.2023 mennessä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, n.d.) Olisiko aika nyt kypsä muutokselle?
Sinikka Luokkanen, FM, tietopalvelupäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, sinikka.luokkanen(at)hamk.fi.
Senja Sakko, FM, julkaisusuunnittelija, Hämeen ammattikorkeakoulu, senja.sakko(at)hamk.fi.
Maria Lassila-Merisalo, FT, dosentti, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, maria.lassila-merisalo(at)hamk.fi.
Päivi Laaksonen, TkT, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, paivi.laaksonen(at)hamk.fi.
Mervi Friman, KT, työskenteli aiemmin kehittämispäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932.
Opetusministeriö. (2005). Ammattikorkeakoulujen tietohallinto ja tuloksellisuusrahoitus. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:32. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80307.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Julkaisutiedonkeruun ohjeistus tutkijoille 2021. https://wiki.eduuni.fi/display/cscsuorat/Julkaisutiedonkeruun+tutkijaohjeistukset.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (n.d.). KK OHRA -työryhmä 2023. https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM010:00/2023.
Vipunen. (n.d.). Opetushallinnon tilastopalvelu. https://vipunen.fi/fi-fi.
Virta-julkaisutietopalvelu. (n.d.). Vuositasoiset Excel-tiedostot. https://wiki.eduuni.fi/display/cscvirtajtp/Vuositasoiset+Excel-tiedostot.
Does money solve everything – the importance of quality in publishing
The purpose of the Universities of Applied Sciences (UAS) is to provide higher education, carry out applied research, and promote regional development. Monitoring and measuring research effectiveness is partly done through collecting data on publications. However, UASs don’t have a common quality assessment method for publications, and many publications in the field are not even pre-evaluated. Quality can vary between UASs and even within an institution. Managing quality in publishing is important for managing the reputation, and the increasing number of publications and differing practices make this difficult.
Also, from an ethical point of view, UASs need to ensure that the growing number of publications they report is relevant and of high quality, as the core funding is public money. To address this problem, it is important to prioritize the most relevant publications and include quality criteria in the funding model. Additionally, external evaluation by a national evaluation pool may provide a solution for maintaining quality standards.
Olipa hyvä artikkeli, niin paljon mitätöntä blogikirjoittelua lasketaan “julkaisuiksi”.