Johtajuus pelastustoimen kompleksisessa toimintaympäristössä
Puronhaara, Topi (2023-03-02)
Puronhaara, Topi
02.03.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030229263
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030229263
Tiivistelmä
Pelastustoimen johtamistyö on monipuolinen kokonaisuus, jossa tarvitaan laaja-alaista osaamista. Tässä työssä tutkimuskysymyksenä on: Millaista johtajuutta pelastustoimen kompleksinen toimintaympäristö edellyttää ja millaisia osa-alueita tähän johtajuuteen sisältyy? Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää johtamisen kokonaisuutta pelastustoimessa sekä selvittää miten toimintaympäristön muutokset tulisi ottaa huomioon johtamistyössä.
Työhön on koottu käsitteellisteoreettinen viitekehys, jossa luodaan teorian kautta kuvaa kompleksisessa ympäristössä johtamisesta. Valittua tarkastelunäkökulmaa voidaan pitää kompleksisuusajatteluna, joka yhdistelee kovan ja pehmeän kompleksisuuden menetelmiä. Työn pääkäsitteinä ovat johtajuus ja toimintaympäristö, joiden sisältöä tutkitaan kompleksisuusteorioista nousevien käsitteiden avulla pelastustoimen kontekstissa. Kompleksisuus näyttäytyy pelastustoimen kontekstissa erityisesti toimintaympäristössä, suuronnettomuuksissa ja myös hallinnollisessa johtamistyössä. Kompleksisuusteorioissa esille tuleva johtamisen tilannesidonnaisuus on arkipäivää myös pelastustoimen johtamistyössä, joten valittu teoria avaa uutta näkökulmaa johtamistyön tutkimukseen pelastustoimessa.
Tutkielmassa on tehty kartoittava kirjallisuuskatsaus, jossa selvitettiin, miten kompleksisuusteorioita on aiemmin sovellettu pelastustoimen kontekstissa. Katsaus paljasti selkeän tutkimusaukon, kun valituilla kriteereillä löydetyistä noin neljästäsadasta asiakirjasta vain kuudessa oli sovellettu valittua teoriaa pelastustoimeen liittyen. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen toteutetuilla kahdellatoista (n=12) teemahaastattelulla kerättiin laadullinen aineisto, joka analysoitiin aineistolähtöisellä menetelmällä. Haastatelluista henkilöistä kolme työskentelee johtajana aluehallintovirastoissa pelastustoimi ja varautuminen vastuualueella, kolme johtamisen yliopettajana Pelastusopistossa ja kuusi pelastuslaitosten ylimmässä johdossa. Työhön liitettyihin suoriin lainauksiin haastateltavien puheesta ei ole liitetty tietoa henkilöstö tai hänen taustaorganisaatiostaan, vaan lainauksien avulla selkeytetään analyysiä ja keskitytään johtajuuden ilmiön tarkasteluun. Aineisto tuokin monipuolisesti esiin johtamistyön osa-alueita pelastustoimessa.
Analyysin tulos tiivistyy kolmeen yhdistävään luokkaan. Tämän tutkielman mukaan pelastustoimen kompleksinen toimintaympäristö edellyttää oppimisen johtamista, tilanteen mukaista johtamista ja kokonaisuuksien johtamista. Pääluokkien tasolla analyysi nostaa esiin verkostoitumis- ja vuorovaikutustaitojen merkityksen sekä johtamisosaamisen jatkuvan kehittämistarpeen. Tilanteen mukaista johtamista tarkastellaan suuronnettomuuksien johtamisen ja asemapalveluun liittyvän johtamisen näkökulmista. Kokonaisuuksien johtaminen pelastustoimessa -yhdistävä luokka sisältää analyysiä rakenteista, joita tarvitaan johtamisen tueksi sekä analyysiä päätöksenteon perustelemisestä. Tutkielma tuo esiin myös käytännönläheisiä kehittämisideoita, jotka on jaettu valtakunnallista, alueellista- tai yksilötason reagointia vaativiin ryhmiin.
Työhön on koottu käsitteellisteoreettinen viitekehys, jossa luodaan teorian kautta kuvaa kompleksisessa ympäristössä johtamisesta. Valittua tarkastelunäkökulmaa voidaan pitää kompleksisuusajatteluna, joka yhdistelee kovan ja pehmeän kompleksisuuden menetelmiä. Työn pääkäsitteinä ovat johtajuus ja toimintaympäristö, joiden sisältöä tutkitaan kompleksisuusteorioista nousevien käsitteiden avulla pelastustoimen kontekstissa. Kompleksisuus näyttäytyy pelastustoimen kontekstissa erityisesti toimintaympäristössä, suuronnettomuuksissa ja myös hallinnollisessa johtamistyössä. Kompleksisuusteorioissa esille tuleva johtamisen tilannesidonnaisuus on arkipäivää myös pelastustoimen johtamistyössä, joten valittu teoria avaa uutta näkökulmaa johtamistyön tutkimukseen pelastustoimessa.
Tutkielmassa on tehty kartoittava kirjallisuuskatsaus, jossa selvitettiin, miten kompleksisuusteorioita on aiemmin sovellettu pelastustoimen kontekstissa. Katsaus paljasti selkeän tutkimusaukon, kun valituilla kriteereillä löydetyistä noin neljästäsadasta asiakirjasta vain kuudessa oli sovellettu valittua teoriaa pelastustoimeen liittyen. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen toteutetuilla kahdellatoista (n=12) teemahaastattelulla kerättiin laadullinen aineisto, joka analysoitiin aineistolähtöisellä menetelmällä. Haastatelluista henkilöistä kolme työskentelee johtajana aluehallintovirastoissa pelastustoimi ja varautuminen vastuualueella, kolme johtamisen yliopettajana Pelastusopistossa ja kuusi pelastuslaitosten ylimmässä johdossa. Työhön liitettyihin suoriin lainauksiin haastateltavien puheesta ei ole liitetty tietoa henkilöstö tai hänen taustaorganisaatiostaan, vaan lainauksien avulla selkeytetään analyysiä ja keskitytään johtajuuden ilmiön tarkasteluun. Aineisto tuokin monipuolisesti esiin johtamistyön osa-alueita pelastustoimessa.
Analyysin tulos tiivistyy kolmeen yhdistävään luokkaan. Tämän tutkielman mukaan pelastustoimen kompleksinen toimintaympäristö edellyttää oppimisen johtamista, tilanteen mukaista johtamista ja kokonaisuuksien johtamista. Pääluokkien tasolla analyysi nostaa esiin verkostoitumis- ja vuorovaikutustaitojen merkityksen sekä johtamisosaamisen jatkuvan kehittämistarpeen. Tilanteen mukaista johtamista tarkastellaan suuronnettomuuksien johtamisen ja asemapalveluun liittyvän johtamisen näkökulmista. Kokonaisuuksien johtaminen pelastustoimessa -yhdistävä luokka sisältää analyysiä rakenteista, joita tarvitaan johtamisen tueksi sekä analyysiä päätöksenteon perustelemisestä. Tutkielma tuo esiin myös käytännönläheisiä kehittämisideoita, jotka on jaettu valtakunnallista, alueellista- tai yksilötason reagointia vaativiin ryhmiin.