Henkilöstön osallistaminen muutoksiin kunta-alalla: Kunnan esihenkilöiden ja henkilöstön edustajien näkemyksiä osallistamisesta ja muutosjohtamistyyleistä
Paimen-Norrgård, Kirsi (2022-09-20)
Paimen-Norrgård, Kirsi
20.09.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092059703
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092059703
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille kunnan esihenkilöiden ja henkilöstön edustajien näkemyksiä osallistamisen tilasta ja ongelmakohdista sekä muutosjohtamisen eri tyyleistä. Tutkimus perustuu KUNTA-HEJO-hankkeen aikana kerättyyn aineistoon, joka kerättiin haastattelu- ja kyselytutkimuksien avulla. Valmiista aineistosta tähän tutkimukseen valittiin mukaan yhteensä 21 haastattelua seitsemästä eri kunnasta. Haastattelut sijoittautuivat avoimen ja strukturoidun lomakehaastattelun välimaastoon. Osa haastatteluista oli valmiiksi litteroitu, osa litteroitiin itse. Tutkimuksen analyysi tehtiin laadullisella eli kvalitatiivisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä. Analyysiä ohjasi ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta osallistamisen eri asteet, toisen tutkimuskysymyksen osalta teoriaosuuden perusteella luotu lumihiutalemalli ja kolmannen tutkimuskysymyksen osalta muutosjohtajuuden eri ulottuvuudet.
Tutkimusaineiston aineiston perusteella henkilöstöä osallestettiin kunnissa, mutta osallistamisen taso jäi usein muodollisen vaikuttamisen tasolle. Tällä tasolla yleisempiä osallistamiskäytäntöjä olivat erilaisten kyselemis- ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen, kehityskeskustelut sekä henkilöstön informointi. Esihenkilöiden ja henkilöstön edustajien mukaan monessa kunnassa vasta opeteltiin jaetun johtajuuden mallia ja siinä koettiin olevan vielä paljon kehittämisen tarvetta. Todettiin, että tarvitaan muutoksia organisaatiokulttuurissa, jotta toimintatavat muuttuisivat ja osallistaminen kuntaorganisaatioissa lisääntyisi.
Tutkimusaineiston mukaan esihenkilöt kokivat osallistamisen pääosin epäonnistuvan siksi, ettei henkilöstöllä ollut riittävästi taitoa osallistua tai koska heidän ennakkoasenteensa olivat negatiivisia. Henkilöstön edustavat puolestaan totesivat, että epäonnistumiseen vaikuttivat pääasiassa johdon huono tuki sekä viestinnän puutteellinen taso. Yhtä mieltä oltiin siitä, että osallistaminen mitä todennäköisimmin epäonnistui, jos projektilta puuttui yhtenäinen suunta, eikä projektin kompleksisuutta otettu huomioon.
Tutkimusaineiston mukaan sekä kuntien esihenkilöiden että henkilöstön edustajien keskuudessa toivottiin, että johtamisen kohteista etenkin organisaatiokulttuuriin ja johtamistoimintaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Lisäksi kannatettiin pääasiassa bottom-up tyyppistä, osallistavaa toteuttamistapaa. Todettiin, että laaja osallistaminen ja runsas vuoropuhelu helpottivat ongelmien kohtaamista ja mahdollistivat henkilöstöstä nousevien ideoiden huomioimisen. Toisaalta todettiin, että osallistava johtaminen vaatii runsaasti osaamista ja ajattelutapojen muuttamista. Tuotiin esille, että toimintatapojen muuttaminen on haastavaa, muttei kuitenkaan mahdotonta, sillä kunnissa on runsaasti osaamista, jota hyödyntämällä voidaan kehittää uusia käytänteitä ja parantaa jo olemassa olevia.
Tutkimusaineiston aineiston perusteella henkilöstöä osallestettiin kunnissa, mutta osallistamisen taso jäi usein muodollisen vaikuttamisen tasolle. Tällä tasolla yleisempiä osallistamiskäytäntöjä olivat erilaisten kyselemis- ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen, kehityskeskustelut sekä henkilöstön informointi. Esihenkilöiden ja henkilöstön edustajien mukaan monessa kunnassa vasta opeteltiin jaetun johtajuuden mallia ja siinä koettiin olevan vielä paljon kehittämisen tarvetta. Todettiin, että tarvitaan muutoksia organisaatiokulttuurissa, jotta toimintatavat muuttuisivat ja osallistaminen kuntaorganisaatioissa lisääntyisi.
Tutkimusaineiston mukaan esihenkilöt kokivat osallistamisen pääosin epäonnistuvan siksi, ettei henkilöstöllä ollut riittävästi taitoa osallistua tai koska heidän ennakkoasenteensa olivat negatiivisia. Henkilöstön edustavat puolestaan totesivat, että epäonnistumiseen vaikuttivat pääasiassa johdon huono tuki sekä viestinnän puutteellinen taso. Yhtä mieltä oltiin siitä, että osallistaminen mitä todennäköisimmin epäonnistui, jos projektilta puuttui yhtenäinen suunta, eikä projektin kompleksisuutta otettu huomioon.
Tutkimusaineiston mukaan sekä kuntien esihenkilöiden että henkilöstön edustajien keskuudessa toivottiin, että johtamisen kohteista etenkin organisaatiokulttuuriin ja johtamistoimintaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Lisäksi kannatettiin pääasiassa bottom-up tyyppistä, osallistavaa toteuttamistapaa. Todettiin, että laaja osallistaminen ja runsas vuoropuhelu helpottivat ongelmien kohtaamista ja mahdollistivat henkilöstöstä nousevien ideoiden huomioimisen. Toisaalta todettiin, että osallistava johtaminen vaatii runsaasti osaamista ja ajattelutapojen muuttamista. Tuotiin esille, että toimintatapojen muuttaminen on haastavaa, muttei kuitenkaan mahdotonta, sillä kunnissa on runsaasti osaamista, jota hyödyntämällä voidaan kehittää uusia käytänteitä ja parantaa jo olemassa olevia.