Fyysisen kuormituksen akuutit yhteydet tarkkaavaisuuteen sotilailla
Karsikas, Tuomas (2022)
Karsikas, Tuomas
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
sotilaspedagogiikka
Pro gradu -tutkielma (SM)
2022
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080853356
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080853356
Tiivistelmä
Taistelukenttä on ollut murroksessa teknologian kehityksen ja taistelutapojen muutoksen vuoksi. Taistelut ovat siirtyneet entistä enemmän kaupunkialueille, jolloin tilannekuvan ylläpito on vaikeampaa ja kognitiivista kuormaa on enemmän. Fyysinen elementti ei kuitenkaan ole kadonnut, vaan sodan luonne on muuttunut entistä anaerobisemmaksi. Samalla varustuksen paino on keskimäärin kasvanut. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia akuutin fyysisen kuormituksen yhteyksiä sotilaan kognitiiviseen suorituskykyyn, erityisesti tarkkaavaisuuden näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin, onko fyysisen kuormituksen subjektiivinen tuntemus yhteydessä kognitiiviseen suorituskykyyn vai toimintakykyyn ja pohtia kuormituksen kumulatiivisuuden yhteyksiä kognitiiviseen suorituskykyyn. Tutkimukseen osallistui 19 vapaaehtoista varusmiestä (19,7 ± 1,7 vuotta, 181,9 ± 6,8 cm, 78,2 ± 12,5 kg). Tutkittavilta kerättiin ennakkotietoja terveyteen ja liikuntatottumuksiin liittyen sekä mitattiin kehon-koostumus. Varsinainen data kerättiin interventiotutkimuksessa. Osallistujilta mitattiin lepotilassa kogni-tiivinen suorituskyky SART-testillä, otettiin sylkinäytteet sekä maksimaalisena testinä kevennyshyppy. Akuutti fyysinen kuormitus aiheutettiin tehtäväsimulaatioradalla, jonka jälkeen osallistujat toistivat kog-nitiivisen testin. Tehtävärata suoritettiin submaksimaalisella teholla ja kokonaisuus kognitiivisine mit-tauksineen toistettiin neljä kertaa. 30 minuutin aktiivisen palautuksen jälkeen lepotilamittaukset uusittiin. Subjektiivista kuormittumista arvioitiin NASA-TLX -kyselyllä SART -testien yhteydessä. Tuloksia analysoitiin toistomittausten varianssianalyysilla (RMANOVA) sekä kierroksittain keskiarvoina. Yhteyksien tutkimiseen menetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatioanalyysiä sekä lineaarista regressio-analyysiä. Kognitiivisessa testissä virhepainallukset ja reagoimatta jättämiset lisääntyivät ja reaktioajat hidastuivat fyysisen rasituksen kumuloituessa. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei löytynyt. Subjektiivinen tuntemus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä fyysisen kuormittumisen osalta (F(5,80)=13,31, p=.001) ja melkein merkitsevästi henkisen kuormittumisen (F(5,80)=3,089, p=.055) ja ponnistelun (F(5,80)=2,73, p=.065) osalta. SART-testin osatekijöihin löytyi tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä erityisesti fyysisen suorituskyvyn osalta. Näiden korrelaatioiden pohjalta tehdyn regressioanalyysin perusteella havaittiin, että huonompikuntoisilla kuntotekijät selittävät huonompaa suoriutumista kognitiivisessa testissä. Tulosten perusteella kohtuullisen lyhytkestoinen fyysinen kuormitus ei vaikuta akuutisti tarkkuutta vaativaan kognitiiviseen suorituskykyyn lyhyellä aikavälillä. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa ylläpitämään hyvää kognitiivista suorituskykyä fyysisen rasituksen kumuloituessa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]