Development of city-level greenhouse gas emission calculation method in energy and transportation sectors
Kalliomäki, Artturi (2022)
Diplomityö
Kalliomäki, Artturi
2022
School of Energy Systems, Ympäristötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062148301
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062148301
Tiivistelmä
This study improves the calculation of cities' greenhouse gas emissions. The current problem originates from the fact that cities need more constant emission information. The modern habit of calculating 2020 emissions in early 2022 has become insufficient. Cities' emission calculations are based on national-level inventories, which are updated retrospectively with a one-year delay. The need for cities to have more up-to-date emissions calculations comes from strict emission targets, set by governments. For example, cities' climate goals can have a target to reduce emission levels of 2007 by 80% until 2030. It can be difficult for cities' decision-makers to come up with accurate, effective and reasonable climate decisions with emission results from couple years back. National inventory based GHG calculation problems occur when policies should be changed or modified. As the efficiency lacking policies are noticed year or two behindhand, a city could be off track from the emission reduction targets.
The empirical part of the study focuses on developing Lappeenranta’s greenhouse gas calculation to be more relevant on the energy and transportation sectors. For the energy sector, information on housing can be gathered from local building agency. Other energy related information mostly consists of primary data from energy companies. Problem in transportation sector is the slow and intermittent entry of vehicle inspection data into the database. Alternative sources of data for estimating emissions from transport sector can be found in areas fuel sale volumes, LAM indicators in highways and vehicle databases that are updated regularly. Työ käsittelee kaupunkien kasvihuonekaasu päästölaskennan kehittämistä kaupunkien tarpeen näkökulmasta. Nykyään kaupunkien päästölaskenta nojautuu kansallisen tason inventaarioihin, joita päivitetään takautuvasti vuoden viiveellä. Kaupunkien tarve ajankohtaisemmalle päästölaskennalle seuraa tiukoista päästötavoitteista, joissa vuoteen 2030 mennessä on päämääränä vähentää päästöjä useassa kaupungissa 80 % vuoden 2007 tasosta. Kaupunkien päättäjien on kuitenkin vaikeaa tehdä tarkkoja ja riittäviä päätöksiä, kun päästölaskelmat laahaavat kaksi vuotta jäljessä. Etenkin ongelmaksi voi koitua ratkaisujen muuttaminen parempaan suuntaan ilman ajankohtaista tietoa päästöjen muutoksista.
Työn empiirinen osa keskittyy Lappeenrannan kaupungin kasvihuonekaasu laskennan kehittämiseen ajankohtaisemmaksi energia- ja liikennesektorin osalta. Energiasektoriin etenkin asumisen osalta löytyy vaihtoehtoisia tietolähteitä rakennusvirastolta. Energiasektorin muut tiedot koostuvat pääosin energiayrityksien primaaridatasta. Liikennesektorin ongelma on ajoneuvojen katsastustietojen hidas ja jaksoittainen saapuminen tietokantaan. Vaihtoehtoisia tietolähteitä päästöjen arviointiin liikenteen osalta löytyy polttoaineen myynti määristä alueella, moottoriteiden LAM indikaattoreista sekä ajallaan päivitettävistä ajoneuvotietokannoista.
The empirical part of the study focuses on developing Lappeenranta’s greenhouse gas calculation to be more relevant on the energy and transportation sectors. For the energy sector, information on housing can be gathered from local building agency. Other energy related information mostly consists of primary data from energy companies. Problem in transportation sector is the slow and intermittent entry of vehicle inspection data into the database. Alternative sources of data for estimating emissions from transport sector can be found in areas fuel sale volumes, LAM indicators in highways and vehicle databases that are updated regularly.
Työn empiirinen osa keskittyy Lappeenrannan kaupungin kasvihuonekaasu laskennan kehittämiseen ajankohtaisemmaksi energia- ja liikennesektorin osalta. Energiasektoriin etenkin asumisen osalta löytyy vaihtoehtoisia tietolähteitä rakennusvirastolta. Energiasektorin muut tiedot koostuvat pääosin energiayrityksien primaaridatasta. Liikennesektorin ongelma on ajoneuvojen katsastustietojen hidas ja jaksoittainen saapuminen tietokantaan. Vaihtoehtoisia tietolähteitä päästöjen arviointiin liikenteen osalta löytyy polttoaineen myynti määristä alueella, moottoriteiden LAM indikaattoreista sekä ajallaan päivitettävistä ajoneuvotietokannoista.