Lisätienestiä ja intohimoa : suomalaisen sivutoimiyrittäjyyden moninainen kuva
Viljamaa, Anmari; Joensuu-Salo, Sanna; Kangas, Emilia; Katajavirta, Marja (2022)
Viljamaa, Anmari
Joensuu-Salo, Sanna
Kangas, Emilia
Katajavirta, Marja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060643475
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060643475
Tiivistelmä
Erilaiset tavat yhdistellä palkkatyötä, sosiaaliturvaa sekä yrittäjyyttä ovat yleistyneet. Sivutoiminen yrittäjyys voi tarkoittaa päätoimisen yrittäjyyden alkuvaihetta, lisätulojen lähdettä, harrastuksen muuttumista osittaiseksi ammatiksi tai keikkaluonteista yrittäjyyttä digitaalisilla alustoilla. Sivutoimista ja hybridiyrittäjyyttä koskeva tutkimustieto on kuitenkin vielä vähäistä.
Tässä raportoitu tutkimus on toteutettu osana yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa toteutettua Hyvinvoiva Hybridiyrittäjä -hanketta, jonka on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta. Tutkimus tarkastelee sivutoimisten yrittäjien palvelutarpeita, hyvinvointia, kiinnostusta yritystoiminnan kasvattamiseen sekä pyrkimystä muun kuin taloudellisen arvon tuottamiseen. Kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä yhteistyössä Suomen Uusyrityskeskuksen ja Norstat Oy:n kanssa. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 488 hybridiyrittäjää.
Tulokset osoittavat, että sivutoimiset yrittäjät ovat heterogeeninen ryhmä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sivutoimisuus on suurimmalle osalle pysyvä ratkaisu, ja että suurin osa on tyytyväinen nimenomaan sivutoimiseen yrittäjyyteen. Nuorten vastaajien keskuudessa korostuu tarve tuottaa yritystoiminnalla muutakin kuin taloudellista arvoa. Nähtävissä on myös, että erittäin pienituloiset parantavat taloudellista tilannettaan sivutoimisella yrittäjyydellä. Monille sivutoimiseen yrittäjyyteen liittyi itsensä toteuttaminen.
Pidempään sivutoimiyrittäjänä toimineet pohtivat päätoimiseksi siirtymistä harvemmin. Epäonnistumisen pelko on päätoimisuuden esteenä merkittävin vasta vähän aikaa sivutoimiyrittäjänä toimineille. Suuremmat yrittäjyystulot ovat yhteydessä päätoimisuusaikomuksiin. Yrittäjän sosiaaliturva mielletään heikoksi ja sillä on vaikutusta. Sekä palkkatyön että opiskelun, vanhempainvapaan tai työttömyyden rinnalla yrittäjänä toimivista yli puolet koki tämän vaikuttavan omalla kohdallaan.
Pääsääntöisesti sivutoimiset yrittäjät voivat hyvin. Vaikka lähes puolet vastaajista koki stressiä, hyvinvoinnin yleinen taso oli hyvä. Korkeinta hyvinvointi on yrittäjinä palkkatyön rinnalla toimivilla. Eläkeikää lähestyvät sivutoimiyrittäjät suunnittelevat yritystoiminnan jatkamista palkkatyöstä luovuttuaan, mikä osoittaa, että sivutoimisella yrittäjyydellä on merkitystä työurien pidentämisen kannalta.
Tässä raportoitu tutkimus on toteutettu osana yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa toteutettua Hyvinvoiva Hybridiyrittäjä -hanketta, jonka on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta. Tutkimus tarkastelee sivutoimisten yrittäjien palvelutarpeita, hyvinvointia, kiinnostusta yritystoiminnan kasvattamiseen sekä pyrkimystä muun kuin taloudellisen arvon tuottamiseen. Kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä yhteistyössä Suomen Uusyrityskeskuksen ja Norstat Oy:n kanssa. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 488 hybridiyrittäjää.
Tulokset osoittavat, että sivutoimiset yrittäjät ovat heterogeeninen ryhmä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sivutoimisuus on suurimmalle osalle pysyvä ratkaisu, ja että suurin osa on tyytyväinen nimenomaan sivutoimiseen yrittäjyyteen. Nuorten vastaajien keskuudessa korostuu tarve tuottaa yritystoiminnalla muutakin kuin taloudellista arvoa. Nähtävissä on myös, että erittäin pienituloiset parantavat taloudellista tilannettaan sivutoimisella yrittäjyydellä. Monille sivutoimiseen yrittäjyyteen liittyi itsensä toteuttaminen.
Pidempään sivutoimiyrittäjänä toimineet pohtivat päätoimiseksi siirtymistä harvemmin. Epäonnistumisen pelko on päätoimisuuden esteenä merkittävin vasta vähän aikaa sivutoimiyrittäjänä toimineille. Suuremmat yrittäjyystulot ovat yhteydessä päätoimisuusaikomuksiin. Yrittäjän sosiaaliturva mielletään heikoksi ja sillä on vaikutusta. Sekä palkkatyön että opiskelun, vanhempainvapaan tai työttömyyden rinnalla yrittäjänä toimivista yli puolet koki tämän vaikuttavan omalla kohdallaan.
Pääsääntöisesti sivutoimiset yrittäjät voivat hyvin. Vaikka lähes puolet vastaajista koki stressiä, hyvinvoinnin yleinen taso oli hyvä. Korkeinta hyvinvointi on yrittäjinä palkkatyön rinnalla toimivilla. Eläkeikää lähestyvät sivutoimiyrittäjät suunnittelevat yritystoiminnan jatkamista palkkatyöstä luovuttuaan, mikä osoittaa, että sivutoimisella yrittäjyydellä on merkitystä työurien pidentämisen kannalta.