Majanrakennuksen ohjausoppaan tuottaminen varhaiskasvatukseen ja sen käytettävyyden arviointi VTRT-mallin pilotointina
Jeskanen, Jesse (2022-05-09)
Majanrakennuksen ohjausoppaan tuottaminen varhaiskasvatukseen ja sen käytettävyyden arviointi VTRT-mallin pilotointina
Jeskanen, Jesse
(09.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242158
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242158
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tuotetaan opas majanrakennustoiminnan ohjaamiseen varhaiskasvatuksessa ja tutkitaan sen käytettävyyttä. Ohjausopas julkaistaan sosiaalisessa mediassa ja sen tarkoituksena on toimia omatoimisen täydennyskouluttautumisen oppimateriaalina varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Näin se voi osaltaan tarjota heille sellaista tietoa, jonka puute aiemman tutkimustiedon mukaan saattaa rajoittaa ulkokäsityön järjestämistä. Tutkimuksen tavoitteena on tämän ohjausoppaan hyvä käytettävyys. Käytettävyyden tason arvioimiseksi tutkimuksessa kehitetään visuaaliseen, tiedolliseen, rakenteelliseen ja tekniseen (VTRT) käytettävyyteen perustuva VTRT-malli verkko-oppimateriaalien käytettävyyden arvioimiseen. Tämän mallin käyttökelpoisuus on tutkimuksen toinen tavoite.
Tutkimuksessa kerätään aineisto VTRT-mallin mukaisella heuristisella asiantuntija-arviointikyselyllä. Asiantuntijoina toimivat harkinnanvaraisesti valitut ohjausoppaaseen ja VTRT-malliin liittyvien aihealueiden asiantuntijat. Teoriaohjaavalla laadullisella sisällönanalyysilla analysoitava aineisto sisältää kahdeksan asiantuntijan vastaukset kyselyn avoimiin kenttiin. Sisällönanalyysin avulla saadaan selville pääasiassa asiantuntijoiden ohjausoppaasta ennakoimia käytettävyysongelmia ja heidän tekemiään kehitysehdotuksia niiden poistamiseksi. Lisäksi ohjausoppaan käytettävyyttä arvioidaan numeerisesti suljettujen kysymysten vastauksista muodostuvan määrällisen aineiston avulla. Sisällönanalyysin tuloksia painotetaan suljettuihin kysymyksiin saatujen vastausten, teorian ja saman ongelman löytäneiden asiantuntijoiden määrän perusteella.
Määrällisestä aineistosta saatavien tulosten perusteella ohjausoppaan käytettävyys on keskimäärin hyvällä tasolla, joskin se on heikompaa tiedon löytämisen helppouden, lapsille havainnollistamisen mahdollisuuksien, sujuvan luettavuuden ja tekstien ulkoasujen osalta. Suurimmat asiantuntijoiden ohjausoppaasta ennakoimat käytettävyysongelmat koskevat typografiaa, epäselvää ilmaisua ja liiallista tiedon määrää. Tärkeimmäksi kehitystoimenpiteeksi voidaan käytettävyysongelmien pohjalta todeta liiallisen tiedon karsiminen. Yhtä tärkeää on myös vaihtoehtoisen julkaisutavan kartoittaminen, sillä sosiaalisen median käyttö ohjausoppaan julkaisualustana saattaa tulosten perusteella kokonaan estää joitain henkilöitä käyttämästä opasta.
Tutkimuksen tavoitteiden voidaan katsoa osin toteutuneen. Ohjausoppaan käytettävyyden on arvioitu VTRT-mallilla olevan pääosin hyvällä tasolla. Oppaan visuaalisuutta ja rakennetta koskevat kehitystoimenpiteet olisi syytä tehdä vasta tietosisällön muokkaamista ja vaihtoehtoisen julkaisutavan kartoittamista koskevien kehitysehdotusten jälkeen. Näin niissä voidaan huomioida sisältöjen karsiutuminen ohjausoppaasta ja sen vaihtoehtoinen julkaisutapa.
Ohjausoppaan käytettävyydestä ja VTRT-mallin käyttökelpoisuudesta ei voida tehdä tämän tutkimuksen perusteella yleistyksiä. Tutkimuksen tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää niiden kehittämiseen. Ennen ohjausoppaan jatkokehitystä olisi tarpeen kerätä käyttäjätietoa ohjausoppaan sisältöjen rajaamiseksi ja sopivan vaihtoehtoisen julkaisutavan määrittämiseksi. Jatkokehityksen jälkeen ohjausoppaan käytettävyydestä voitaisiin tehdä jatkotutkimusta. VTRT-mallia olisi sen käyttökelpoisuuden yleistettävyyden parantamiseksi hyvä testata jatkokehityksen jälkeen myös muiden verkko-oppimateriaalien käytettävyyden arvioimisessa.
Tutkimuksessa kerätään aineisto VTRT-mallin mukaisella heuristisella asiantuntija-arviointikyselyllä. Asiantuntijoina toimivat harkinnanvaraisesti valitut ohjausoppaaseen ja VTRT-malliin liittyvien aihealueiden asiantuntijat. Teoriaohjaavalla laadullisella sisällönanalyysilla analysoitava aineisto sisältää kahdeksan asiantuntijan vastaukset kyselyn avoimiin kenttiin. Sisällönanalyysin avulla saadaan selville pääasiassa asiantuntijoiden ohjausoppaasta ennakoimia käytettävyysongelmia ja heidän tekemiään kehitysehdotuksia niiden poistamiseksi. Lisäksi ohjausoppaan käytettävyyttä arvioidaan numeerisesti suljettujen kysymysten vastauksista muodostuvan määrällisen aineiston avulla. Sisällönanalyysin tuloksia painotetaan suljettuihin kysymyksiin saatujen vastausten, teorian ja saman ongelman löytäneiden asiantuntijoiden määrän perusteella.
Määrällisestä aineistosta saatavien tulosten perusteella ohjausoppaan käytettävyys on keskimäärin hyvällä tasolla, joskin se on heikompaa tiedon löytämisen helppouden, lapsille havainnollistamisen mahdollisuuksien, sujuvan luettavuuden ja tekstien ulkoasujen osalta. Suurimmat asiantuntijoiden ohjausoppaasta ennakoimat käytettävyysongelmat koskevat typografiaa, epäselvää ilmaisua ja liiallista tiedon määrää. Tärkeimmäksi kehitystoimenpiteeksi voidaan käytettävyysongelmien pohjalta todeta liiallisen tiedon karsiminen. Yhtä tärkeää on myös vaihtoehtoisen julkaisutavan kartoittaminen, sillä sosiaalisen median käyttö ohjausoppaan julkaisualustana saattaa tulosten perusteella kokonaan estää joitain henkilöitä käyttämästä opasta.
Tutkimuksen tavoitteiden voidaan katsoa osin toteutuneen. Ohjausoppaan käytettävyyden on arvioitu VTRT-mallilla olevan pääosin hyvällä tasolla. Oppaan visuaalisuutta ja rakennetta koskevat kehitystoimenpiteet olisi syytä tehdä vasta tietosisällön muokkaamista ja vaihtoehtoisen julkaisutavan kartoittamista koskevien kehitysehdotusten jälkeen. Näin niissä voidaan huomioida sisältöjen karsiutuminen ohjausoppaasta ja sen vaihtoehtoinen julkaisutapa.
Ohjausoppaan käytettävyydestä ja VTRT-mallin käyttökelpoisuudesta ei voida tehdä tämän tutkimuksen perusteella yleistyksiä. Tutkimuksen tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää niiden kehittämiseen. Ennen ohjausoppaan jatkokehitystä olisi tarpeen kerätä käyttäjätietoa ohjausoppaan sisältöjen rajaamiseksi ja sopivan vaihtoehtoisen julkaisutavan määrittämiseksi. Jatkokehityksen jälkeen ohjausoppaan käytettävyydestä voitaisiin tehdä jatkotutkimusta. VTRT-mallia olisi sen käyttökelpoisuuden yleistettävyyden parantamiseksi hyvä testata jatkokehityksen jälkeen myös muiden verkko-oppimateriaalien käytettävyyden arvioimisessa.