Vaasan urbanisaatio Susanna Alakosken romaanissa Pumpulienkeli
Nummi, Ilona (2022-05-31)
Nummi, Ilona
31.05.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053141494
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053141494
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Vaasan urbanisaatio Susanna Alakosken romaanissa Pumpulienkeli. Tutkimus kuuluu kirjallisen maantieteen alaan, joka on kirjallisuuden ja maantieteen risteymä. Kirjallinen maantiede tutkii maantieteellisiä aiheita kirjallisen aineiston avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten romaani vangitsee urbanisaation piirteitä ja voiko kirjallisuutta hyödyntää nykypäivän kaupunkikehittämisessä. Tutkimuksessa on käytetty lähilukumenetelmää, joka mahdollistaa aineiston tarkan ja syvälle paneutuvan tutkimisen. Lähiluvun avulla pyrin löytämään urbanisaation piirteitä niin suoraan kuin epäsuoraankin romaanin sivuilta. Kirjailija on todennut tavoitteekseen kuvata tavallisten ihmisten arkea yhteiskunnan myllerryksessä. Mielestäni kirjailija on onnistunut tavoitteessaan. Lisäksi kirjailija on onnistunut vangitsemaan urbanisoitumisen vaikutuksia ihmisten elämässä monesta eri näkökulmasta. Romaanissa näkyy urbanisaation vaikutukset niin maaseudun elämään, työväen arkeen kuin urbanisaatiota eteenpäin vieviin tekijöihin. Päähenkilön Hildan ja hänen lähipiirinsä kautta romaani kuvaa esimerkiksi sitä, kuinka epäluuloisesti maalla suhtaudutaan teollistumiseen ja kuinka urbanisaatioon liittyvä väestönkasvu ja maailmalta tulevat vaikutteet ovat vaikuttaneet kaupunkiasumiseen. Carl Axel Setterbergin ja August Alexander Levónin ajatuksiin sukeltamalla romaani kuvaa myös, miten yksittäisillä ihmisillä on ollut vaikutusta kaupungin urbanisaatioon. Johtopäätöksenä voin todeta, että romaani on onnistunut tavoittamaan sellaisia urbanisaation piirteitä kuin väestönkasvu, teollistumisen moninaiset vaikutukset, globaalien vaikutteiden kuten nautintoaineiden ja muodin arkipäiväistyminen sekä muuttuvan yhteiskunnan jälki yksittäisen ihmisen arkeen. Kirjallisen maantieteen ja kirjallisuuden hyödyntäminen kaupunkikehittämisessä on nähdäkseni haasteellista, mutta mahdollista. Kirjallisuus voi antaa hedelmällisiä ideoita tai vahvistaa vanhoja tarinoita, joiden kautta kaupunkia on mahdollista kehittää. Konkreettisiin tekoihin voi olla pitkä matka, mutta esimerkiksi kirjallisuusturismin avulla kaupungit voivat houkutella uusia kävijöitä tai jopa uusia asukkaita. Kirjallisuudella voidaan sykähdyttää ja elävöittää historiaa tavalla, johon historiantutkimus ei kykene. Tämän vuoksi kirjallisuudella pystytään herättelemään ihmisten kiinnostusta niin itselleen tuntemattomien paikkojen kuin tuttujen ja läheisten paikkojen historiaan. Kiinnostuksen kautta voidaan herättää myös innostusta vaikuttaa ja osallistua oman kotikaupunkinsa kehittämiseen.