Valtion virkaan nimittäminen ja virkamieslain 59§:n valituskiellon kumoaminen nimityspäätöksissä ja sen vaikutukset
Vähäsöyrinki, Seliina (2022-04-25)
Vähäsöyrinki, Seliina
25.04.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042530300
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042530300
Tiivistelmä
Virkamieslain 2 §:ssä säädetään sen tavoitteesta turvata valtion tehtävien hoitaminen tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Sen tarkoituksena on lisäksi turvata virkamiehen asema suhteessa työnantajaansa eli valtioon. Virkamieslaki säätää valtion virkasuhteesta. Lain määritelmän mukaan virkasuhde on valtion ja työnsuorittajan eli virkamiehen välinen palvelussuhde. Hakumenettelyn kautta hakeneiden hakijoiden virkaan valitsemisperusteista on säädetty täsmällisesti lainsäädännössä sekä asetusten tasolla. Hakumenettelyllä varmistetaan, että virkaa täyttäessä voidaan varmistua siitä, että kaikki virasta kiinnostuneet ja siihen pystyvät otetaan huomioon. Hakumenettely vaikuttaa viranhakijoiden oikeusasemaan ja virkaa hakenut saavuttaakin viran täyttämisasiassa asianosaisaseman. Vuonna 2019 valtion virkamieslakiin (750/1994) tuli merkittävä ja odotettu muutos, sillä virkamieslain 59 §:n sisältämä valituskielto virkaan nimityspäätöksistä kumottiin. Lakimuutoksen (883/2018) jälkeen virkamieslain 59.1 §:ssä säädettiin, että pääsääntönä on pidettävä sitä, että nimityspäätökset ovat yleisen muutoksenhakuoikeuden piirissä. Muutoksella katsottiin olevan merkittäviä vaikutuksia viranhakijan oikeusturvaan. Lain voimaan tulemisen jälkeen valtion virkaa hakenut henkilö, joka ei tullut valituksi, on oikeutettu tekemään päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen.
Virkamieslain muutoksen tavoitteena on ollut parantaa valtion virkaa tai virkasuhdetta hakevan oikeusturvaa, sillä nimityspäätöksiä ei ole ollut aikaisemmin mahdollista saattaa tuomioistuimen tarkasteltavaksi. Viranomaisen harkinta nimityspäätöksiä tehdessä on rajoitettu ja ohjattu lain-säädännöllisesti melko tarkkarajaisesti. Sen katsotaan olevan niin sanottua suppeaa harkintaa, sillä laki osoittaa viranomaiselle tyhjentävästi nimitysperusteet. Mahdollisuus viedä nimityspäätökset tuomioistuimen tarkasteltavaksi on hakijoiden oikeusturvan kannalta perusteltua ja paran-taa luottamusta viranomaisia ja heidän tekemiä päätöksiä kohtaan. Viranhakijoiden lisäksi nimityspäätöksistä valittaminen vaikuttaa virkaan nimitetyn oikeusturvaan. Virkaan nimitetty ei voi välttämättä luottaa virkanimityksen pysyvyyteen, sillä nimitetyn kannalta hallinto-oikeuden tekemä ratkaisu valitusasiassa voi johtaa virkaa täyttävän viranomaisen tekemän päätöksen kumoamiseen. Hallituksen esityksessä onkin todettu, että muutoksenhaun avaaminen on omiaan aiheuttamaan merkittävää epävarmuutta nimitetyn oikeusasemaan.
Tutkielmassani pääpaino on voimassa olevalla oikeudella eli vahvasti velvoittavalla oikeuslähteellä, tärkeäksi nousevat myös lainvalmisteluaineisto eli lainsäätäjän tarkoitus ja tuomioistuinratkaisut. Tutkielmassa tulevat näkymään myös sallittuja oikeuslähteitä, etenkin ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja, sekä oikeuskirjallisuutta. Lähdeaineistona tutkielmassa käytän voimassa olevaa lainsäädäntöä ja erityisesti hallituksen esityksiä ja muita lainvalmisteluun liittyvää materiaalia.
Virkamieslain muutoksen tavoitteena on ollut parantaa valtion virkaa tai virkasuhdetta hakevan oikeusturvaa, sillä nimityspäätöksiä ei ole ollut aikaisemmin mahdollista saattaa tuomioistuimen tarkasteltavaksi. Viranomaisen harkinta nimityspäätöksiä tehdessä on rajoitettu ja ohjattu lain-säädännöllisesti melko tarkkarajaisesti. Sen katsotaan olevan niin sanottua suppeaa harkintaa, sillä laki osoittaa viranomaiselle tyhjentävästi nimitysperusteet. Mahdollisuus viedä nimityspäätökset tuomioistuimen tarkasteltavaksi on hakijoiden oikeusturvan kannalta perusteltua ja paran-taa luottamusta viranomaisia ja heidän tekemiä päätöksiä kohtaan. Viranhakijoiden lisäksi nimityspäätöksistä valittaminen vaikuttaa virkaan nimitetyn oikeusturvaan. Virkaan nimitetty ei voi välttämättä luottaa virkanimityksen pysyvyyteen, sillä nimitetyn kannalta hallinto-oikeuden tekemä ratkaisu valitusasiassa voi johtaa virkaa täyttävän viranomaisen tekemän päätöksen kumoamiseen. Hallituksen esityksessä onkin todettu, että muutoksenhaun avaaminen on omiaan aiheuttamaan merkittävää epävarmuutta nimitetyn oikeusasemaan.
Tutkielmassani pääpaino on voimassa olevalla oikeudella eli vahvasti velvoittavalla oikeuslähteellä, tärkeäksi nousevat myös lainvalmisteluaineisto eli lainsäätäjän tarkoitus ja tuomioistuinratkaisut. Tutkielmassa tulevat näkymään myös sallittuja oikeuslähteitä, etenkin ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja, sekä oikeuskirjallisuutta. Lähdeaineistona tutkielmassa käytän voimassa olevaa lainsäädäntöä ja erityisesti hallituksen esityksiä ja muita lainvalmisteluun liittyvää materiaalia.