Lähijohtaja työhyvinvointia johtamassa : Fokusryhmätutkimus lähijohtajien ja kätilöiden näkemyksistä työhyvinvoinnin tukemisesta covid-19-pandemian aikana
Lavanti, Sari (2022-03-15)
Lavanti, Sari
15.03.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031523580
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031523580
Tiivistelmä
Maaliskuussa 2020 Maailman terveysjärjestö WHO julkisti covid-19-taudin täyttävän pandemian tunnusmerkit. Äitiyshuollon palvelut jatkuvat pandemian aikana kuten ennenkin, vaikka terveydenhuollon henkilöstöllä on lisääntynyt riski sairastua koronaviruspandemiaan. Covid-19-potilaita hoitavien hyvinvointi on välttämätöntä terveydenhuollon pitkäaikaisen kapasiteetin säilymiseksi. Covid-19-pandemian aiheuttaman pelon lieventämisessä hoitotyön johdolla on merkittävä rooli. Heidän tehtävänään on vahvistaa henkilöstön resilienssiä kriisitilanteessa.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää keinoja, joilla lähijohtaja voi omalla toiminnallaan tukea työhyvinvointia laaja-alaisessa ja pitkäkestoisessa kriisitilanteessa. Tarkoituksena oli kartoittaa lähijohtajien ja kätilöiden näkemyksiä siitä, kuinka lähijohtaja voi tukea omalla toiminnallaan työhyvinvointia. Kirjallisuuskatsauksessa on määritelty työhyvinvointia terveydenhuollon kontekstissa kätilöiden ja kriisitilanteen näkökulmasta. Lisäksi on määritelty lähijohtajan rooli työhyvinvoinnin tukijana erityisesti terveydenhuollossa ja muutostilanteessa sekä sitä, millaisia haasteita covid-19-pandemia on aiheuttanut lähijohtamiselle.
Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa empiirinen aineisto on kerätty fokusryhmähaastattelun keinoin. Tutkimusta varten muodostettiin lähijohtajien ja kätilöiden fokusryhmät. Fokusryhmähaastatteluista saatu aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa analyysia hyödyntäen. Analyysin tuloksena saatiin kolme kokoavaa luokkaa: kriisin aikaiset vaatimukset työhyvinvoinnin toteutumiselle, lähijohtaja työhyvinvoinnin tukijana sekä kätilötyön erityispiirteet.
Keskeisenä tutkimustuloksena empiirisessä aineistossa nousi esille lähijohtajan tehtävänä työhyvinvoinnin tukijana turvata riittävät resurssit sekä kunnossa oleva toimintaympäristö, jossa on riittävästi varusteita ja laitteita. Lähijohtajalta toivottiin vahvaa johtajuutta, välittämistä, läsnäoloa sekä tukea ja kannustamista. Selkeät ohjeet ja kohdennettu informaatio koettiin tärkeäksi ja työtä helpottavaksi. Haastavissa olosuhteissa työskentelystä toivottiin palkitsemista.
Kätilöt halusivat nähdä itsensä asiakkaan puolestapuhujina ja kokea, että lähijohtajat ovat heidän asianajajiaan. Mahdollisuus työskennellä synnyttäjän parhaaksi itsenäisellä työotteella mahdollistaa kätilöiden työhyvinvoinnin toteutumista. Kiire ja tunne arvostuksen puutteesta ovat haitaksi kätilöiden hyvinvoinnille. Kätilötyössä asiakaskohtaamiset ovat merkityksellisiä. Pandemian aikana nämä kohtaamiset ovat kärsineet tukihenkilöiden läsnäolon rajoitustoimien aiheuttamien syytösten vuoksi ja kätilöt ovat kokeneet muuttuneensa ajoittain asiakkaan puolestapuhujista pahimmiksi vihollisiksi ja synnytyskokemuksen pilaajaksi.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää keinoja, joilla lähijohtaja voi omalla toiminnallaan tukea työhyvinvointia laaja-alaisessa ja pitkäkestoisessa kriisitilanteessa. Tarkoituksena oli kartoittaa lähijohtajien ja kätilöiden näkemyksiä siitä, kuinka lähijohtaja voi tukea omalla toiminnallaan työhyvinvointia. Kirjallisuuskatsauksessa on määritelty työhyvinvointia terveydenhuollon kontekstissa kätilöiden ja kriisitilanteen näkökulmasta. Lisäksi on määritelty lähijohtajan rooli työhyvinvoinnin tukijana erityisesti terveydenhuollossa ja muutostilanteessa sekä sitä, millaisia haasteita covid-19-pandemia on aiheuttanut lähijohtamiselle.
Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa empiirinen aineisto on kerätty fokusryhmähaastattelun keinoin. Tutkimusta varten muodostettiin lähijohtajien ja kätilöiden fokusryhmät. Fokusryhmähaastatteluista saatu aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa analyysia hyödyntäen. Analyysin tuloksena saatiin kolme kokoavaa luokkaa: kriisin aikaiset vaatimukset työhyvinvoinnin toteutumiselle, lähijohtaja työhyvinvoinnin tukijana sekä kätilötyön erityispiirteet.
Keskeisenä tutkimustuloksena empiirisessä aineistossa nousi esille lähijohtajan tehtävänä työhyvinvoinnin tukijana turvata riittävät resurssit sekä kunnossa oleva toimintaympäristö, jossa on riittävästi varusteita ja laitteita. Lähijohtajalta toivottiin vahvaa johtajuutta, välittämistä, läsnäoloa sekä tukea ja kannustamista. Selkeät ohjeet ja kohdennettu informaatio koettiin tärkeäksi ja työtä helpottavaksi. Haastavissa olosuhteissa työskentelystä toivottiin palkitsemista.
Kätilöt halusivat nähdä itsensä asiakkaan puolestapuhujina ja kokea, että lähijohtajat ovat heidän asianajajiaan. Mahdollisuus työskennellä synnyttäjän parhaaksi itsenäisellä työotteella mahdollistaa kätilöiden työhyvinvoinnin toteutumista. Kiire ja tunne arvostuksen puutteesta ovat haitaksi kätilöiden hyvinvoinnille. Kätilötyössä asiakaskohtaamiset ovat merkityksellisiä. Pandemian aikana nämä kohtaamiset ovat kärsineet tukihenkilöiden läsnäolon rajoitustoimien aiheuttamien syytösten vuoksi ja kätilöt ovat kokeneet muuttuneensa ajoittain asiakkaan puolestapuhujista pahimmiksi vihollisiksi ja synnytyskokemuksen pilaajaksi.