Kompleksinen palvelujärjestelmä ja rikoksilla oireileva nuori : tarkastelussa palvelujen vaikutus yksilön resilienssiin
Kuoppala, Jenni (2022-03-02)
Kuoppala, Jenni
02.03.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030221478
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030221478
Tiivistelmä
Tämä sosiaali- ja terveyshallintotieteen alaan kuuluva pro gradu -tutkielma tarkastelee kompleksisen palvelujärjestelmän vaikutusta rikoksilla oireilevan nuoren resilienssiin ja sitä, kuinka resilienssi on yhteydessä nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin. Riskialttiiden nuorten resilienssin kehittymistä tarkastellaan yhteiskunnan tarjoamien palvelujen kautta, jotta olisi mahdollista ymmärtää paremmin resilienssin rakentumisen mekanismeja ja kehittää toimivampia interventiostrategioita osaksi kompleksista palvelujärjestelmää.
Tutkielmassa resilienssiä tarkastellaan palvelujärjestelmän tuottamana ulkoisena tai sisäisenä resurssina, joka auttaa yksilöä vastoinkäymisistä selviytymisessä. Tutkielman kontekstissa vastoinkäymisellä viitataan rikoksilla oireiluun ja riskiin syrjäytyä yhteiskunnasta. Resilienssi puolestaan ymmärretään resurssina, joka auttaa rikoksilla oireilevaa nuorta kiinnittymään takaisin yhteiskuntaan. Kompleksisuusajattelua hyödynnetään tässä tutkielmassa, sillä sen avulla on mahdollista tarkastella rikoksilla oireilevan nuoren parissa toimivien palvelujen kokonaisuutta ja palvelujen osien välistä vuorovaikutusta laajemmin.
Pro gradu -tutkielma linkittyy Vaasan yliopiston ja Aseman Lapset ry:n yhteiseen Palvelujen pirunpolskasta nuorten nuotteihin -tutkimushankkeeseen. Tutkielman aineisto on kerätty Aseman Lapset ry:n hankkeisiin osallistuneita rikoksilla oireilevia nuoria haastattelemalla. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluin vuosien 2021–2022 vaihteessa. Kohdejoukko koostui kuudesta (6) rikoksilla oireilevasta nuoresta. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysia hyödyntämällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että kompleksisesta palvelujärjestelmästä on löydettävissä niin rikoksilla oireilevan nuoren resilienssiä edistäviä kuin estäviä tekijöitä. Resilienssiä edistävät palvelujärjestelmän tuottamat resurssit liittyvät nuoren henkiseen tukemiseen, positiiviseen vuorovaikutukseen sekä palvelujen mahdollistamaan henkiseen kasvuun. Resilienssiä estävinä palvelujärjestelmän tekijöinä nousi esiin puolestaan palvelujen toteutuksen epäonnistuminen, ammattihenkilöiden epäasiallinen käytös sekä vuorovaikutuksen puutteet.
Tutkimustulokset tukevat käsitystä siitä, että yhteiskunnan tarjoamilla palveluilla on vaikutusta yksilön resilienssin muodostumiseen sekä sitä, että löydettävissä olevat resilienssiä edistävät tekijät tukevat nuoren kykyä tulevaisuuden visiointiin ja siten myös yhteiskuntaan kiinnittymisen aikeita. Kompleksisen palvelujärjestelmän mahdollistama resilienssi ja sen kytkös nuoren tulevaisuuden hahmottamiseen ilman rikoksia, on yhteiskunnallisesti merkittävä, yhteyden tukien nuoren kiinnittymistä takaisin yhteiskuntaan.
Tutkielmassa resilienssiä tarkastellaan palvelujärjestelmän tuottamana ulkoisena tai sisäisenä resurssina, joka auttaa yksilöä vastoinkäymisistä selviytymisessä. Tutkielman kontekstissa vastoinkäymisellä viitataan rikoksilla oireiluun ja riskiin syrjäytyä yhteiskunnasta. Resilienssi puolestaan ymmärretään resurssina, joka auttaa rikoksilla oireilevaa nuorta kiinnittymään takaisin yhteiskuntaan. Kompleksisuusajattelua hyödynnetään tässä tutkielmassa, sillä sen avulla on mahdollista tarkastella rikoksilla oireilevan nuoren parissa toimivien palvelujen kokonaisuutta ja palvelujen osien välistä vuorovaikutusta laajemmin.
Pro gradu -tutkielma linkittyy Vaasan yliopiston ja Aseman Lapset ry:n yhteiseen Palvelujen pirunpolskasta nuorten nuotteihin -tutkimushankkeeseen. Tutkielman aineisto on kerätty Aseman Lapset ry:n hankkeisiin osallistuneita rikoksilla oireilevia nuoria haastattelemalla. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluin vuosien 2021–2022 vaihteessa. Kohdejoukko koostui kuudesta (6) rikoksilla oireilevasta nuoresta. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysia hyödyntämällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että kompleksisesta palvelujärjestelmästä on löydettävissä niin rikoksilla oireilevan nuoren resilienssiä edistäviä kuin estäviä tekijöitä. Resilienssiä edistävät palvelujärjestelmän tuottamat resurssit liittyvät nuoren henkiseen tukemiseen, positiiviseen vuorovaikutukseen sekä palvelujen mahdollistamaan henkiseen kasvuun. Resilienssiä estävinä palvelujärjestelmän tekijöinä nousi esiin puolestaan palvelujen toteutuksen epäonnistuminen, ammattihenkilöiden epäasiallinen käytös sekä vuorovaikutuksen puutteet.
Tutkimustulokset tukevat käsitystä siitä, että yhteiskunnan tarjoamilla palveluilla on vaikutusta yksilön resilienssin muodostumiseen sekä sitä, että löydettävissä olevat resilienssiä edistävät tekijät tukevat nuoren kykyä tulevaisuuden visiointiin ja siten myös yhteiskuntaan kiinnittymisen aikeita. Kompleksisen palvelujärjestelmän mahdollistama resilienssi ja sen kytkös nuoren tulevaisuuden hahmottamiseen ilman rikoksia, on yhteiskunnallisesti merkittävä, yhteyden tukien nuoren kiinnittymistä takaisin yhteiskuntaan.