Ruotsinkielisten asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutuminen lastensuojelussa
Kaisti, Lona (2022-01-04)
Ruotsinkielisten asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutuminen lastensuojelussa
Kaisti, Lona
(04.01.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201132204
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201132204
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee kaksikielisten kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia kaksikielisyyteen liittyen. Tutkielmassani kysytään, miten sosiaalityöntekijät merkityksellistävät ruotsinkielisten asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutumista lastensuojelussa ja mitä merkityksiä sosiaalityöntekijät antavat kielelle asiakastyössään.
Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, jonka kansalliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Ruotsinkielisen väestön kielellisistä oikeuksista on säädetty laissa ja laki takaa oikeuden oman kielen käyttöön valtion ja kaksikielisten kuntien viranomaisissa. Käytännössä lain toteutuksessa ja ruotsinkielisten palveluiden saannissa on kuitenkin haasteita. Tässä tutkielmassa tavoitteena on tarkastella kielen merkitystä lastensuojeluviranomaisessa.
Tutkielmassani kieli ja sen merkityksellisyys näyttelevät siten merkittävää osaa ja siksi lähestynkin tutkielmassani kielen merkitystä lastensuojelussa sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä käsin. Tutkielmani aineisto koostuu kuudesta länsisuomalaisten kaksikielisten kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden haastatteluista, jotka toteutin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysini pohjautuu sisällönanalyysin keinoin tehtyyn teemoitteluun, jonka perusteella olen pyrkinyt tunnistamaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden puheessa kielelle antamia merkityksiä.
Tutkielmani tuloksissa esitetään, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät antavat kielelle keskeisen merkityksen työssään, mutta eivät yhtä suurta merkitystä joka tilanteessa. Kielen nähdään kuitenkin olevan asiakkaan perustuslaillinen oikeus. Kieli koetaan sosiaalityöntekijöiden keskuudessa tärkeänä vuorovaikutusvälineenä ja keskeisenä asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Tutkielman johtopäätöksenä ja keskeisinä tekijöinä sosiaalityöntekijöiden merkitystenantojen taustalla nousivat niin sosiaalityöntekijän työhön liittyvä ammatillinen arvomaailma kuin yksittäisen työntekijän yksilöllinen arvomaailmakin.
Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, jonka kansalliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Ruotsinkielisen väestön kielellisistä oikeuksista on säädetty laissa ja laki takaa oikeuden oman kielen käyttöön valtion ja kaksikielisten kuntien viranomaisissa. Käytännössä lain toteutuksessa ja ruotsinkielisten palveluiden saannissa on kuitenkin haasteita. Tässä tutkielmassa tavoitteena on tarkastella kielen merkitystä lastensuojeluviranomaisessa.
Tutkielmassani kieli ja sen merkityksellisyys näyttelevät siten merkittävää osaa ja siksi lähestynkin tutkielmassani kielen merkitystä lastensuojelussa sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä käsin. Tutkielmani aineisto koostuu kuudesta länsisuomalaisten kaksikielisten kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden haastatteluista, jotka toteutin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysini pohjautuu sisällönanalyysin keinoin tehtyyn teemoitteluun, jonka perusteella olen pyrkinyt tunnistamaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden puheessa kielelle antamia merkityksiä.
Tutkielmani tuloksissa esitetään, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät antavat kielelle keskeisen merkityksen työssään, mutta eivät yhtä suurta merkitystä joka tilanteessa. Kielen nähdään kuitenkin olevan asiakkaan perustuslaillinen oikeus. Kieli koetaan sosiaalityöntekijöiden keskuudessa tärkeänä vuorovaikutusvälineenä ja keskeisenä asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Tutkielman johtopäätöksenä ja keskeisinä tekijöinä sosiaalityöntekijöiden merkitystenantojen taustalla nousivat niin sosiaalityöntekijän työhön liittyvä ammatillinen arvomaailma kuin yksittäisen työntekijän yksilöllinen arvomaailmakin.