Kohti ketterää henkilöstötyötä
Virtanen, Taru (2021)
Virtanen, Taru
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112156306
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112156306
Tiivistelmä
Työelämä ja liiketoiminta on muuttunut yhä dynaamisemmaksi, ja sitä kuvastaa jatkuva muutos. Organisaatioilta ja henkilöstöltä odotetaan jatkuvaa sopeutumista ja reagoimista ulkoisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Yhä enemmän on alettu puhumaan ketteryydestä osana organisaatioiden toimintaa. Organisaatiot ovat alkaneet aktiivisemmin tavoittelemaan kykyä olla nopeasti mukautuva ja sopeutuva. Alun perin ohjelmistoalalta lähtenyt ketterä toimintamalli on levinnyt myös muille aloille, ja sen toimintaperiaatteita on alettu hyödyntämään monissa eri funktiossa. Nyt myös henkilöstötyössä on alettu puhumaan ketterästä HR:stä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ketteryyttä henkilöstötyön näkökulmasta. Tutkimuksessa ketteryyttä tarkastellaan ilmiönä ja tavoitteena on ymmärtää ketterän HR:n käsitettä.
Tutkimuksen viitekehyksen muodostaa aikaisempi kirjallisuus ketteryydestä, henkilöstötyöstä ja näiden kahden yhteydestä. Ketteryyttä on tutkittu erityisesti organisaation ja henkilöstön näkökulmasta mutta vielä melko vähän henkilöstötyön näkökulmasta. Henkilöstötyön näkökulmasta ketteryyttä lähestytään kahdesta näkökulmasta: miten HR funktiona voi edistää organisaation ja ihmisten ketteryyttä ja miten se voi omaksua omaan toimintaansa ketteryyden periaatteita. Ketteryyden tavoitteena on vastata ja reagoida nopeasti ulkoisessa ympäristössä tapahtumiin muutoksiin, ja siihen tarvitaan ketterästi toimivia ihmisiä. Tutkimusaihetta lähestytään laadullisesta näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty haastatteluiden avulla. Kahdeksan yksilöhaastattelun avulla nostetaan esiin eri organisaatioista tulevien haastateltavien näkemyksiä ja ajatuksia aiheesta.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että ketteryys on löytänyt tiensä myös HR:n toimintaan. HR voi edistää henkilöstön ja organisaation ketteryyttä tarjoamalla toimintoja, joiden avulla tuetaan henkilöstön itseohjautuvuutta, hyvinvointia ja jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. HR-funktiot ovat alkaneet omaksua myös omaan toimintaansa ketteriä työkaluja, ja toiminta on ennen kaikkea asiakaslähtöistä ja liiketoiminnan tarpeisiin reagoivaa. Tutkimuksen tulokset myös vahvistavat sen, että ketteryydellä ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää, vaan se on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka koostuu monesta eri tekijästä.
Tutkimuksen viitekehyksen muodostaa aikaisempi kirjallisuus ketteryydestä, henkilöstötyöstä ja näiden kahden yhteydestä. Ketteryyttä on tutkittu erityisesti organisaation ja henkilöstön näkökulmasta mutta vielä melko vähän henkilöstötyön näkökulmasta. Henkilöstötyön näkökulmasta ketteryyttä lähestytään kahdesta näkökulmasta: miten HR funktiona voi edistää organisaation ja ihmisten ketteryyttä ja miten se voi omaksua omaan toimintaansa ketteryyden periaatteita. Ketteryyden tavoitteena on vastata ja reagoida nopeasti ulkoisessa ympäristössä tapahtumiin muutoksiin, ja siihen tarvitaan ketterästi toimivia ihmisiä. Tutkimusaihetta lähestytään laadullisesta näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty haastatteluiden avulla. Kahdeksan yksilöhaastattelun avulla nostetaan esiin eri organisaatioista tulevien haastateltavien näkemyksiä ja ajatuksia aiheesta.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että ketteryys on löytänyt tiensä myös HR:n toimintaan. HR voi edistää henkilöstön ja organisaation ketteryyttä tarjoamalla toimintoja, joiden avulla tuetaan henkilöstön itseohjautuvuutta, hyvinvointia ja jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. HR-funktiot ovat alkaneet omaksua myös omaan toimintaansa ketteriä työkaluja, ja toiminta on ennen kaikkea asiakaslähtöistä ja liiketoiminnan tarpeisiin reagoivaa. Tutkimuksen tulokset myös vahvistavat sen, että ketteryydellä ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää, vaan se on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka koostuu monesta eri tekijästä.