Identity formation challenges in the post-merger organization experienced by three hierarchical levels
Mattsson, Anu Susanna (2021-11-03)
Mattsson, Anu Susanna
03.11.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353707
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353707
Tiivistelmä
Purpose – The increasing number of M&As ever since the late 80s, the high interest in merging organizations, and related identity formation challenges have gained researchers' broad interest. Understanding the phenomenon and associated underlying challenges can significantly increase the success of the merger since even one-third of the merger failures are argued to be caused by people-centric issues. The thesis aims to understand the challenges merged companies may face during identity formation and find methods for overcoming the challenges through the lenses of three organizational hierarchies.
Framework – A solid theoretical foundation was established, reviewing the Social Identity Theory from an individual and an organizational perspective. Exploring the sensemaking and sensegiving actions taking place during the significant organizational changes. Through the PMI identity formation, relational and structural inertia may evolve when an organization´s stakeholders are either urged or naturally starting to make new relationships across the combined organizations and overcome possible relational inertia.
Methodology – The empirical study is carried out as a single case study and action research. A unique view is provided to the Finnish multinational technology company's organization's one-year post-merger journey. The relatively broad sampling of semi-structured interviews is selected to cover the socio-economical approach—three organizational hierarchies. The study follows the evolving identity formation—when the organization is getting ready for the one-year celebration as one unified company. The analyzed interview data is structured, categorized, and summarized according to the research questions and hierarchical levels to compare the results at one glance.
Findings – Speed played a significant role during the pre-and post-merger activities when the company's executives and middle management planned the key processes. Firm leadership, support, and communication encourage the organization to reduce the possible structural and relational inertia. Furthermore, increased transparency is of utmost critical. Versatile and customized communication and support methods are suggested to be implemented, supporting the stakeholders in creating oneness during the COVID-19 period.
Contribution – The study increases understanding of the post-merger company's identity formation challenges and how to overcome those during COVID-19 through the lenses of three hierarchies literature and expands it through the structured findings, either supporting, extending, or providing new results. Furthermore, the concrete, detailed findings can be applied to any merging company's organization and thus can provide inevitable support in avoiding possible merger failure and gaining the awaited merger success. Johdanto – Yrityskauppojen ja fuusioiden määrä on ollut kasvussa 1980-luvun lopusta lähtien. Kiinnostus näiden yhdistyneiden yritysten organisaatioiden identiteetin muodostumiseen on ollut tutkijoiden laajan kiinnostuksen kohteena. Ilmiön ja siihen vaikuttavien lainalaisuuksien ymmärtäminen voi merkittävästi kasvattaa yrityskaupan ja fuusion onnistumista, sillä jopa yksi kolmasosa näistä organisaatioista voi kohdata haasteita liittyen henkilöstön uuden identiteetin muodostumiseen. Tutkimus auttaa ymmärtämään näitä haasteita ja niistä selviytymistä kolmen eri organisaatiotason näkökulmasta.
Viitekehys – Teoria tarjoaa eheän viitekehyksen tutkimalla sosiaalista identiteettiteoriaa organisaation ja yksilön näkökulmasta sekä merkityksen tuottamista ja antamista huomattavan organisaatiomuutoksen yhteydessä. Fuusion jälkeisen identiteetin muodostumisen yhteydessä voi organisaatiossa ilmetä rakenteellista tai relationaalista vastahakoisuutta työntekijöiden muodostaessa suhteita yli organisaatiorajojen, joko luonnollisesti tai ohjattuna.
Tutkimusmenetelmät – Empiirinen tapaus- ja toimintatutkimus tarjoaa ainutlaatuisen kontekstin suomalaisen ja monikansallisen teknologiayrityksen fuusion jälkeisen identiteetin muodostumiseen. Tutkimus seuraa organisaation identiteetin muodostumista vuoden ajan, organisaation valmistautuessa vuosipäivänsä juhlimiseen yhtenäisenä organisaationa. Tukimukseen valittiin suhteellisen laaja otanta osittain strukturoituja haastatteluita sosioekonomisesta, kolmen hierarkiatason näkökulmasta. Analysoitu tieto strukturoitiin, kategorisoitiin ja lopuksi niistä kirjattiin lyhyet johtopäätökset, sekä tutkimuskysymysten että organisaatiotasojen mukaisesti, helpottaen tutkimuksen löydösten vertailua.
Tutkimustulokset – Tuloksia analysoitaessa havaittiin, että organisaation ylimmän ja keskijohdon suunnitellessa uuden yrityksen avainprosesseja, suunnittelun ja implementoinnin nopeudella sekä korostutetulla läpinäkyvyydellä on merkittävä vaikutus koko organisaatiolle. Monipuolisia ja yksilöllisesti suunniteltuja kommunikointi- ja tukimalleja suositellaan otettavaksi käyttöön. Nämä aktiviteetit tukevat organisaation työntekijöitä yhtenäisyyden muodostamiseen erityisesti COVID-19-pandemian aikana. Vahva johtaminen, tuki ja kommunikaatio rohkaisevat organisaatiota vähentämään sekä rakenteellista, että relationaalista vastahakoisuutta.
Johtopäätökset – Tutkielma loi ymmärrystä yrityksen fuusion tai yrityskaupan jälkeisen identiteetin muodostumisen haasteista kolmen eri organisaatiotason näkökulmasta ja niistä suoriutumiseen COVID-19-pandemian aikana. Tutkielma laajentaa ja tukee aiheen kirjallisuutta sekä luo uusia tutkimustuloksia. Löydöksiä voidaan laajemminkin hyödyntää fuusioituvien yritysten ja yrityskauppojen organisaatioiden uuden identiteetin muodostamisen tukemiseen. Tutkielma luo uutta tietoa tekijöistä, jotka tukevat fuusion tai yrityskaupan onnistumista ja estävät samalla epäonnistumista.
Framework – A solid theoretical foundation was established, reviewing the Social Identity Theory from an individual and an organizational perspective. Exploring the sensemaking and sensegiving actions taking place during the significant organizational changes. Through the PMI identity formation, relational and structural inertia may evolve when an organization´s stakeholders are either urged or naturally starting to make new relationships across the combined organizations and overcome possible relational inertia.
Methodology – The empirical study is carried out as a single case study and action research. A unique view is provided to the Finnish multinational technology company's organization's one-year post-merger journey. The relatively broad sampling of semi-structured interviews is selected to cover the socio-economical approach—three organizational hierarchies. The study follows the evolving identity formation—when the organization is getting ready for the one-year celebration as one unified company. The analyzed interview data is structured, categorized, and summarized according to the research questions and hierarchical levels to compare the results at one glance.
Findings – Speed played a significant role during the pre-and post-merger activities when the company's executives and middle management planned the key processes. Firm leadership, support, and communication encourage the organization to reduce the possible structural and relational inertia. Furthermore, increased transparency is of utmost critical. Versatile and customized communication and support methods are suggested to be implemented, supporting the stakeholders in creating oneness during the COVID-19 period.
Contribution – The study increases understanding of the post-merger company's identity formation challenges and how to overcome those during COVID-19 through the lenses of three hierarchies literature and expands it through the structured findings, either supporting, extending, or providing new results. Furthermore, the concrete, detailed findings can be applied to any merging company's organization and thus can provide inevitable support in avoiding possible merger failure and gaining the awaited merger success.
Viitekehys – Teoria tarjoaa eheän viitekehyksen tutkimalla sosiaalista identiteettiteoriaa organisaation ja yksilön näkökulmasta sekä merkityksen tuottamista ja antamista huomattavan organisaatiomuutoksen yhteydessä. Fuusion jälkeisen identiteetin muodostumisen yhteydessä voi organisaatiossa ilmetä rakenteellista tai relationaalista vastahakoisuutta työntekijöiden muodostaessa suhteita yli organisaatiorajojen, joko luonnollisesti tai ohjattuna.
Tutkimusmenetelmät – Empiirinen tapaus- ja toimintatutkimus tarjoaa ainutlaatuisen kontekstin suomalaisen ja monikansallisen teknologiayrityksen fuusion jälkeisen identiteetin muodostumiseen. Tutkimus seuraa organisaation identiteetin muodostumista vuoden ajan, organisaation valmistautuessa vuosipäivänsä juhlimiseen yhtenäisenä organisaationa. Tukimukseen valittiin suhteellisen laaja otanta osittain strukturoituja haastatteluita sosioekonomisesta, kolmen hierarkiatason näkökulmasta. Analysoitu tieto strukturoitiin, kategorisoitiin ja lopuksi niistä kirjattiin lyhyet johtopäätökset, sekä tutkimuskysymysten että organisaatiotasojen mukaisesti, helpottaen tutkimuksen löydösten vertailua.
Tutkimustulokset – Tuloksia analysoitaessa havaittiin, että organisaation ylimmän ja keskijohdon suunnitellessa uuden yrityksen avainprosesseja, suunnittelun ja implementoinnin nopeudella sekä korostutetulla läpinäkyvyydellä on merkittävä vaikutus koko organisaatiolle. Monipuolisia ja yksilöllisesti suunniteltuja kommunikointi- ja tukimalleja suositellaan otettavaksi käyttöön. Nämä aktiviteetit tukevat organisaation työntekijöitä yhtenäisyyden muodostamiseen erityisesti COVID-19-pandemian aikana. Vahva johtaminen, tuki ja kommunikaatio rohkaisevat organisaatiota vähentämään sekä rakenteellista, että relationaalista vastahakoisuutta.
Johtopäätökset – Tutkielma loi ymmärrystä yrityksen fuusion tai yrityskaupan jälkeisen identiteetin muodostumisen haasteista kolmen eri organisaatiotason näkökulmasta ja niistä suoriutumiseen COVID-19-pandemian aikana. Tutkielma laajentaa ja tukee aiheen kirjallisuutta sekä luo uusia tutkimustuloksia. Löydöksiä voidaan laajemminkin hyödyntää fuusioituvien yritysten ja yrityskauppojen organisaatioiden uuden identiteetin muodostamisen tukemiseen. Tutkielma luo uutta tietoa tekijöistä, jotka tukevat fuusion tai yrityskaupan onnistumista ja estävät samalla epäonnistumista.