Voimalaitoksen projektien riskienhallinnan kehittäminen : case Loviisan ydinvoimalaitos
Rikkola, Tuomas (2021)
Diplomityö
Rikkola, Tuomas
2021
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132634
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132634
Tiivistelmä
Projektit ovat nykymaailman työelämässä arkea ja ilman onnistunutta riskienhallintaa projekti voi poiketa alkuperäisestä suunnitelmasta tuhoten koko projektin. Tässä diplomityössä riskienhallintaa käsitellään projektinjohtotasolla, sekä projektisalkkutasolla Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksella. Projektijohto- ja projektisalkkutason riskienhallinnan nykytilaa ja ongelmakohtia selvitetään. Salkkutason vaatimuksia ja ongelmia selvitetään, mutta niitä ei varsinaisesti kehitetä. Projektinjohtotasoisia ongelmia ratkotaan ja ehdotetaan kehitettäväksi konkreettisin kehitysehdotuksin. Lisäksi selvitetään riskienhallinnan ja taloudenhallinnan välistä yhteyttä.
Tutkimus on jaoteltu kaksiosaiseksi, jossa ensimmäisen osan tekemiseksi suoritetaan kirjallisuuskatsaus projektien ja projektien riskienhallinnan osa-alueisiin alan kirjallisuuden ja vertaisarvioitujen artikkeleiden pohjalta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kartoittaa riskienhallintaa kokonaisvaltaisesti riskienhallinnan prosessista, liitännäisistä ja sen tarpeellisuudesta. Näiden avulla voidaan luoda pohja kehitykselle ja nykytilan menettelyjen ymmärtämiselle. Työn toinen osio on suoritettu empiirisenä tutkimuksena, jonka avulla Loviisan voimalaitoksen projektien riskienhallinnan menettelyitä on voitu tutkia yleisesti ohjeistojen ja menettelyjen pohjalta. Empiirisen osion syventämiseksi toteutettiin haastattelut kymmenelle projektien riskienhallinnan parissa työskentelevälle henkilölle.
Tutkimuksen tuloksena saatiin luotua selkeä kuvaus riskienhallinnan nykytilasta ja ongelmakohdista niin projektinjohtotasolla, kuin projektisalkkutasolla. Projektinjohtotasolla suurimmat ongelmat koskivat osaamistason vaihteluita riskienhallinnassa, sekä riskienhallinnan konkreettisen tuen puuttumista ongelmatilanteissa. Salkkutasolla merkittävimmiksi ongelmiksi muodostui tiedon epätäydellisyys ja osittain vajavainen ajantasaisuus. Salkkutasoisessa riskienhallinnassa ei myöskään ole kehitettynä yhtä mittaria, joka kuvastaisi salkun kokonaisriskitasoa. Salkkutasoisen riskienhallinnan tueksi kaivattiin ajantasaista, päivittyvää, läpinäkyvää ja konkreettista riskitietoa projektitasolta. Projektinjohtotasoisien ongelmien pohjalta luotiin kahdeksan konkreettista kehitysehdotusta projektien riskienhallinnan kehittämiseksi alan kirjallisuuteen ja haastatteluihin pohjautuen. Talous näyttäytyi projektitasolle päätöksenteon tukena. Riskipaikkojen ymmärtäminen loi paremman kuvan vallitsevasta tilanteesta, jolloin vaihtoehtoja voitiin tarkastella laajemmin. Hyvällä suunnitelmalla riskit voitiin kattaa paremmin ja siten ne näyttäytyvät myös lopulta taloudessa. Projects are commonplace in today’s world of work and without successful risk management, a project can deviate from the original plan, destroying the entire project. In this thesis, risk management is investigated at the project management level, as well as at the project portfolio level at Fortum's Loviisa nuclear power plant. The current state and problems of risk management at the project management and project portfolio level are investigated. Portfolio-level requirements and problems are being investigated but are not actually developed. Problems at the project management level are being investigated and proposed for development with concrete development proposals. Additionally, thesis handles the connection between project risk management and financial management.
The study is divided into two parts. First part is performed by reviewing the literature on the aspects of project and project risk management in the field literature and based on peer-reviewed articles. The aim of the literature review is to map risk management comprehensively from the risk management process, its ancillary and its necessity. These can be used to create a basis for development and an understanding of current procedures. The second part of the work has been carried out as an empirical study, by investigating guidelines and procedures of project risk management and interviewing ten people that are related to risk management.
As a result of the study, a clear description of the current state of risk management and problem areas was created at both the project management level and the project portfolio level. At the project management level, the biggest problems concerned fluctuations in the level of expertise in risk management, as well as the lack of concrete support for risk management in problem situations. At the portfolio level, the most significant problems were incomplete information and incomplete timeliness. There is also no single indicator developed in portfolio-level risk management that reflects the overall risk level of the portfolio. To carry out portfolio-level risk management, iterativeness, timeliness, transparency and concreteness were required from project-level risk management. Based on the problems at the project management level, eight concrete development proposals could be created to develop project risk management based on the literature and interviews in the field. The economy appeared at the project level as supporting for decision-making. Understanding the risk areas creates a better knowledge of the current situation, allowing options to be considered more broadly. With a good plan, risks can be better covered and thus they will eventually show up in the project economy as well.
Tutkimus on jaoteltu kaksiosaiseksi, jossa ensimmäisen osan tekemiseksi suoritetaan kirjallisuuskatsaus projektien ja projektien riskienhallinnan osa-alueisiin alan kirjallisuuden ja vertaisarvioitujen artikkeleiden pohjalta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kartoittaa riskienhallintaa kokonaisvaltaisesti riskienhallinnan prosessista, liitännäisistä ja sen tarpeellisuudesta. Näiden avulla voidaan luoda pohja kehitykselle ja nykytilan menettelyjen ymmärtämiselle. Työn toinen osio on suoritettu empiirisenä tutkimuksena, jonka avulla Loviisan voimalaitoksen projektien riskienhallinnan menettelyitä on voitu tutkia yleisesti ohjeistojen ja menettelyjen pohjalta. Empiirisen osion syventämiseksi toteutettiin haastattelut kymmenelle projektien riskienhallinnan parissa työskentelevälle henkilölle.
Tutkimuksen tuloksena saatiin luotua selkeä kuvaus riskienhallinnan nykytilasta ja ongelmakohdista niin projektinjohtotasolla, kuin projektisalkkutasolla. Projektinjohtotasolla suurimmat ongelmat koskivat osaamistason vaihteluita riskienhallinnassa, sekä riskienhallinnan konkreettisen tuen puuttumista ongelmatilanteissa. Salkkutasolla merkittävimmiksi ongelmiksi muodostui tiedon epätäydellisyys ja osittain vajavainen ajantasaisuus. Salkkutasoisessa riskienhallinnassa ei myöskään ole kehitettynä yhtä mittaria, joka kuvastaisi salkun kokonaisriskitasoa. Salkkutasoisen riskienhallinnan tueksi kaivattiin ajantasaista, päivittyvää, läpinäkyvää ja konkreettista riskitietoa projektitasolta. Projektinjohtotasoisien ongelmien pohjalta luotiin kahdeksan konkreettista kehitysehdotusta projektien riskienhallinnan kehittämiseksi alan kirjallisuuteen ja haastatteluihin pohjautuen. Talous näyttäytyi projektitasolle päätöksenteon tukena. Riskipaikkojen ymmärtäminen loi paremman kuvan vallitsevasta tilanteesta, jolloin vaihtoehtoja voitiin tarkastella laajemmin. Hyvällä suunnitelmalla riskit voitiin kattaa paremmin ja siten ne näyttäytyvät myös lopulta taloudessa.
The study is divided into two parts. First part is performed by reviewing the literature on the aspects of project and project risk management in the field literature and based on peer-reviewed articles. The aim of the literature review is to map risk management comprehensively from the risk management process, its ancillary and its necessity. These can be used to create a basis for development and an understanding of current procedures. The second part of the work has been carried out as an empirical study, by investigating guidelines and procedures of project risk management and interviewing ten people that are related to risk management.
As a result of the study, a clear description of the current state of risk management and problem areas was created at both the project management level and the project portfolio level. At the project management level, the biggest problems concerned fluctuations in the level of expertise in risk management, as well as the lack of concrete support for risk management in problem situations. At the portfolio level, the most significant problems were incomplete information and incomplete timeliness. There is also no single indicator developed in portfolio-level risk management that reflects the overall risk level of the portfolio. To carry out portfolio-level risk management, iterativeness, timeliness, transparency and concreteness were required from project-level risk management. Based on the problems at the project management level, eight concrete development proposals could be created to develop project risk management based on the literature and interviews in the field. The economy appeared at the project level as supporting for decision-making. Understanding the risk areas creates a better knowledge of the current situation, allowing options to be considered more broadly. With a good plan, risks can be better covered and thus they will eventually show up in the project economy as well.