Pandemian vaikutus kotitalouksien asuntolainoihin ja kulutusluottoihin : case COVID-19
Junnola, Markus (2021)
Kandidaatintutkielma
Junnola, Markus
2021
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053132256
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053132256
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia koronapandemian vaikutusta kotitalouksien luotonottoon pandemian ensimmäisen vuoden aikana. Tutkimuksella pyritään selvittämään todettujen koronatapausten ja sairaalassa olevien koronapotilaiden määrän vaikutusta Euroalueen maiden kotitalouksien asuntolainojen ja kulutusluottojen määrään. Muuttujien välisen riippuvuuden analysointi toteutetaan neljällä regressiomallilla: kahdella usean muut-tujan regressiolla pienimmän neliösumman menetelmällä, kiinteiden vaikutusten mallilla ja satunnaisten vaikutusten mallilla. Tavoitteena on, että mallit selittävät mahdollisimman suuren osan asuntolainojen ja kulutusluottojen määrän vaihtelusta. Mallien selitysvoimaa on lisätty sisällyttämällä siihen muuttujia, jotka kuvaavat maan talouden ja kotitalouksien tilaa. Aineisto koostuu Euroalueen 19 maan datasta 49 viikon ajalta.
Tilastollisten testien perusteella selvisi, että sopivin menetelmä asuntolainojen ja kulutusluottojen mallien estimointiin on kiinteiden vaikutusten menetelmä. Mallin tulosten mukaan asuntolainojen ja koronatartuntojen välillä on tilastollisesti merkitsevä positiivinen korrelaatio. Sairaalassa olevien määrän ja asuntolainojen välinen korrelaatio on negatiivinen mutta se ei ole tilastollistesti merkitsevä. Kulutusluottojen ja koronatartuntojen sekä koronapotilaiden välinen korrelaatio on negatiivinen, mutta se ei ole tilastollisesti merkitsevä. This bachelor’s thesis goal is to examine the impact of COVID-19 pandemic on household mortgages and consumer loans during the first year of the pandemic. The study aims to find whether the amount of household loans in Euro area countries are dependent on the number of COVID-19 infections and hospitalized COVID-19 patients. Correlation between these varia-bles is estimated by four regression models: two versions ordinary least squares regression, fixed effects regression and random effects regression. The aim is to create a model that ex-plains high proportion of the variance of the amount of household mortgages and consumer loans. Multiple control variables which explain the state of country’s economy and the state of country’s households were included in the model to achieve this goal. The data consists of information on 19 Euro area countries during 49-week period.
The most suitable estimation method was chosen according to statistical tests. As a result, the fixed effect regression was chosen. According to fixed effect regression there is a statistically significant positive correlation between mortgages and COVID-19 infections. The correlation between consumer loans and infections as well as hospitalized patients is negative but statistically insignificant.
Tilastollisten testien perusteella selvisi, että sopivin menetelmä asuntolainojen ja kulutusluottojen mallien estimointiin on kiinteiden vaikutusten menetelmä. Mallin tulosten mukaan asuntolainojen ja koronatartuntojen välillä on tilastollisesti merkitsevä positiivinen korrelaatio. Sairaalassa olevien määrän ja asuntolainojen välinen korrelaatio on negatiivinen mutta se ei ole tilastollistesti merkitsevä. Kulutusluottojen ja koronatartuntojen sekä koronapotilaiden välinen korrelaatio on negatiivinen, mutta se ei ole tilastollisesti merkitsevä.
The most suitable estimation method was chosen according to statistical tests. As a result, the fixed effect regression was chosen. According to fixed effect regression there is a statistically significant positive correlation between mortgages and COVID-19 infections. The correlation between consumer loans and infections as well as hospitalized patients is negative but statistically insignificant.