Yrittäjämäisen orientaation vaikutus pörssilistattujen teollisuusyritysten suoriutumiseen koronaviruskriisissä
Salonen, Tehilla (2021)
Pro gradu -tutkielma
Salonen, Tehilla
2021
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052531441
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052531441
Tiivistelmä
Teollisuustuotteita ja -palveluja tarjoavien yritysten toimintaympäristö muuttui merkittävästi vuonna 2020 COVID-19-koronaviruspandemian myötä. Aikaisempi tutkimus on havainnut yrittäjämäisen orientaation vaikuttavan positiivisesti yrityksen suorituskykyyn ja parantavan tietyissä tilanteissa yritysten kykyä vastata ympäristön turbulenssiin. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli määrittää miten yrittäjämäinen orientaatio vaikuttaa Helsingin pörssin päälistalle listattujen teollisuustuotteita ja -palveluja tarjoavien yritysten suoriutumiseen koronaviruskriisissä. Yrittäjämäistä orientaatiota tarkasteltiin tutkielmassa kolmen ulottuvuuden, innovatiivisuuden, proaktiivisuuden ja riskinottamisen, kautta.
Kvantitatiivinen pitkittäistutkimus hyödynsi tutkimusmenetelminä sisältöanalyysia ja regressioanalyysia. Tutkimusaineisto koostui yritysten vuosikertomuksista sekä sekundaariaineistoista. Tietoa yrittäjämäisestä orientaatiosta kerättiin vuosikertomusten toimitusjohtajakatsauksista käyttämällä teoriassa aikaisemmin määritettyjä sanalistoja ja tietokoneavusteista CATA-tekstianalyysia (Computer-Aided Text Analysis). Suorituskykyä mitattiin tutkimuksessa kannattavuuden ja kasvun näkökulmista.
Tutkimuksessa yrittäjämäisellä orientaatiolla havaittiin olevan negatiivinen vaikutus teollisuustuotteita ja -palveluja tarjoavien yritysten suoriutumiseen koronaviruskriisissä. Vaikutus sisältää vaihtelua yrittäjämäisen orientaation ulottuvuuksien välillä ja eroaa normaaliolosuhteista. Vaikutusta voi selittää tutkielman viitekehyksestä puuttuva ylimääräinen moderaattorimuuttuja, jolla on mahdollisuus muuttaa yrittäjämäisen orientaation vaikutus negatiiviseksi, tai yritysten innovatiivisuuden sisältämä korkea riski.
Tutkielma suosittaa yrityksiä tunnistamaan haluamansa suorituskykyvaikutukset sekä käytössään olevat yrittäjämäisen orientaation ulottuvuudet, jotta niiden säätäminen koronaviruskriisin kaltaisissa tilanteissa on mahdollista. Tulevaisuudessa lisää tietoa aiheesta voidaan saada tutkimalla, miten tietyn yrittäjämäisen orientaation ulottuvuuden käyttäytyminen selittyy sen sisältämillä toiseen yrittäjämäisen orientaation ulottuvuuteen liittyvillä piirteillä. Lisäksi jatkotutkimuksissa voidaan tarkastella, miten muut suorituskykyulottuvuudet reagoivat koronaviruskriisissä esiintyvään yrittäjämäiseen orientaatioon tai onko tuote- ja palveluorientoituneiden teollisuusyritysten välillä eroja siihen reagoimisessa. The operating environment of companies providing industrial products and services changed significantly in 2020 due to the COVID-19 coronavirus pandemic. Previous research has found that entrepreneurial orientation has a positive impact on company performance, and it improves companies’ ability to respond to environmental turbulence in certain situations. The aim of this thesis was to determine how entrepreneurial orientation affects the performance of companies providing industrial products and services listed on the Helsinki Stock Exchange's main list in the coronavirus crisis. Entrepreneurial orientation was examined through three dimensions in the thesis: innovation, proactiveness and risktaking.
Quantitative longitudinal research utilised content analysis and regression analysis as research methods. The research data consisted of the companies' annual reports and secondary data. Information about entrepreneurial orientation was collected from the annual reports’ CEO reviews using word lists previously defined in theory and computer-aided text analysis CATA. Performance was measured from profitability and growth perspectives in the research.
In the research, entrepreneurial orientation was found to have a negative impact on the performance of companies providing industrial products and services in the coronavirus crisis. The impact includes variation between the dimensions of entrepreneurial orientation and differs from normal conditions. The impact can be explained by an additional moderator variable that is missing from the thesis framework and has the potential to change the effect of entrepreneurial orientation to negative, or by the high risk included in the companies’ innovativeness.
The thesis recommends that companies identify the performance impacts they want and the entrepreneurial orientation dimensions they have in order to adjust them in situations such as the coronavirus crisis. In the future, more information on the topic can be obtained by studying how the behavior of a particular entrepreneurial orientation dimension can be explained by the features it contains related to another entrepreneurial orientation dimension. Further research can also examine how other performance dimensions respond to the entrepreneurial orientation in the coronavirus crisis or whether there are differences between product and service-oriented industrial companies in their response to it.
Kvantitatiivinen pitkittäistutkimus hyödynsi tutkimusmenetelminä sisältöanalyysia ja regressioanalyysia. Tutkimusaineisto koostui yritysten vuosikertomuksista sekä sekundaariaineistoista. Tietoa yrittäjämäisestä orientaatiosta kerättiin vuosikertomusten toimitusjohtajakatsauksista käyttämällä teoriassa aikaisemmin määritettyjä sanalistoja ja tietokoneavusteista CATA-tekstianalyysia (Computer-Aided Text Analysis). Suorituskykyä mitattiin tutkimuksessa kannattavuuden ja kasvun näkökulmista.
Tutkimuksessa yrittäjämäisellä orientaatiolla havaittiin olevan negatiivinen vaikutus teollisuustuotteita ja -palveluja tarjoavien yritysten suoriutumiseen koronaviruskriisissä. Vaikutus sisältää vaihtelua yrittäjämäisen orientaation ulottuvuuksien välillä ja eroaa normaaliolosuhteista. Vaikutusta voi selittää tutkielman viitekehyksestä puuttuva ylimääräinen moderaattorimuuttuja, jolla on mahdollisuus muuttaa yrittäjämäisen orientaation vaikutus negatiiviseksi, tai yritysten innovatiivisuuden sisältämä korkea riski.
Tutkielma suosittaa yrityksiä tunnistamaan haluamansa suorituskykyvaikutukset sekä käytössään olevat yrittäjämäisen orientaation ulottuvuudet, jotta niiden säätäminen koronaviruskriisin kaltaisissa tilanteissa on mahdollista. Tulevaisuudessa lisää tietoa aiheesta voidaan saada tutkimalla, miten tietyn yrittäjämäisen orientaation ulottuvuuden käyttäytyminen selittyy sen sisältämillä toiseen yrittäjämäisen orientaation ulottuvuuteen liittyvillä piirteillä. Lisäksi jatkotutkimuksissa voidaan tarkastella, miten muut suorituskykyulottuvuudet reagoivat koronaviruskriisissä esiintyvään yrittäjämäiseen orientaatioon tai onko tuote- ja palveluorientoituneiden teollisuusyritysten välillä eroja siihen reagoimisessa.
Quantitative longitudinal research utilised content analysis and regression analysis as research methods. The research data consisted of the companies' annual reports and secondary data. Information about entrepreneurial orientation was collected from the annual reports’ CEO reviews using word lists previously defined in theory and computer-aided text analysis CATA. Performance was measured from profitability and growth perspectives in the research.
In the research, entrepreneurial orientation was found to have a negative impact on the performance of companies providing industrial products and services in the coronavirus crisis. The impact includes variation between the dimensions of entrepreneurial orientation and differs from normal conditions. The impact can be explained by an additional moderator variable that is missing from the thesis framework and has the potential to change the effect of entrepreneurial orientation to negative, or by the high risk included in the companies’ innovativeness.
The thesis recommends that companies identify the performance impacts they want and the entrepreneurial orientation dimensions they have in order to adjust them in situations such as the coronavirus crisis. In the future, more information on the topic can be obtained by studying how the behavior of a particular entrepreneurial orientation dimension can be explained by the features it contains related to another entrepreneurial orientation dimension. Further research can also examine how other performance dimensions respond to the entrepreneurial orientation in the coronavirus crisis or whether there are differences between product and service-oriented industrial companies in their response to it.