No white flag and no surrender : Irlantilaisen tasavaltalaisideologian rooli Republican Bulletinin ja Saoirsen Sinn Féiniä koskevassa uutisoinnissa vuosina 1986-1994
Harju, Mika (2021-04-25)
No white flag and no surrender : Irlantilaisen tasavaltalaisideologian rooli Republican Bulletinin ja Saoirsen Sinn Féiniä koskevassa uutisoinnissa vuosina 1986-1994
Harju, Mika
(25.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930726
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930726
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni tasavaltalaisen Republican Sinn Féin -puolueen puoluelehdissään Republican Bulletin ja Saoirse aatteelliseen kilpailijaansa Sinn Féiniin kohdistamaa kritiikkiä vuosina 1986–1994. Keskeisin tutkimuskysymykseni oli, mitä roolia tasavaltalainen ideologia näytteli tässä kritiikissä. Kartoitin tutkimuksessani myös käsittelemälläni ajanjaksolla ilmenneitä ajallisia muutoksia tasavaltalaisideologian saamien erilaisten painotusten muodossa.
Tutkimuksessani selvisi, että tasavaltalaisideologia näytteli merkittävää roolia Sinn Féiniin kohdistetussa kritiikissä. Vuosina 1986–1990 hallitseviksi teemoiksi muodostuivat abstentionismi ja aseellinen vastarinta miehittäjänä nähtyä brittivaltaa vastaan Irlannissa. Sinn Féinin katsottiin tehneen kohtalokkaita kompromisseja näiden tasavaltalaisideologialle keskeisten periaatteiden suhteen, kun taas Republican Sinn Féin ei ollut valmis minkäänlaisiin myönnytyksiin. Vuonna 1991 Saoirsen osoittama kiinnostus Sinn Féiniä vaikutti laskevan, mutta aukko lähdeaineistossa ei salli varmoja johtopäätöksiä asian suhteen. Vuodesta 1992 vuoteen 1993 lehti keskittyi toistamaan tuttuja teemoja. Abstentionismi, aseellinen vastarinta ja Sinn Féinin luisuminen osaksi vallitsevaa järjestelmää näyttäytyivät uutisoinnissa keskeisessä roolissa.
Vuonna 1993 Saoirsen Sinn Féiniä käsittelevät uutiset kävivät läpi merkittävän muutoksen. Republican Sinn Féin ei tyytynyt enää pelkästään kritisoimaan Sinn Féinin toimintaa, vaan esitti omia ajatuksiaan Irlannin yhteiskunnallisten olojen järjestämisestä ja pysyvän rauhan saavuttamisesta. Vuonna 1994 Saoirse nosti säännöllisesti esiin vaatimukset nk. Hume-Adams-dokumentin julkistamisesta, sillä sen uskottiin pitävän sisällään Sinn Féinin tekemiä lisämyönnytyksiä tasavaltalaisuuden periaatteiden suhteen. Puolueen uskottiin hyväksyneen nk. unionistien veto-oikeuden ja poistaneen vaatimukset brittien vetäytymisestä asialistaltaan. IRA:n elokuussa 1994 julistaman aselevon myötä Saoirse katsoi IRA:n ja Sinn Feinin pettäneen edeltäneet tasavaltalaisten sukupolvet. Aselepo näyttäytyi Saoirsen mukaan myös Sinn Féinin abstentionismista luopumisesta alkaneiden kompromissien väistämättömänä huipentumana.
Tutkimuksessani selvisi, että tasavaltalaisideologia näytteli merkittävää roolia Sinn Féiniin kohdistetussa kritiikissä. Vuosina 1986–1990 hallitseviksi teemoiksi muodostuivat abstentionismi ja aseellinen vastarinta miehittäjänä nähtyä brittivaltaa vastaan Irlannissa. Sinn Féinin katsottiin tehneen kohtalokkaita kompromisseja näiden tasavaltalaisideologialle keskeisten periaatteiden suhteen, kun taas Republican Sinn Féin ei ollut valmis minkäänlaisiin myönnytyksiin. Vuonna 1991 Saoirsen osoittama kiinnostus Sinn Féiniä vaikutti laskevan, mutta aukko lähdeaineistossa ei salli varmoja johtopäätöksiä asian suhteen. Vuodesta 1992 vuoteen 1993 lehti keskittyi toistamaan tuttuja teemoja. Abstentionismi, aseellinen vastarinta ja Sinn Féinin luisuminen osaksi vallitsevaa järjestelmää näyttäytyivät uutisoinnissa keskeisessä roolissa.
Vuonna 1993 Saoirsen Sinn Féiniä käsittelevät uutiset kävivät läpi merkittävän muutoksen. Republican Sinn Féin ei tyytynyt enää pelkästään kritisoimaan Sinn Féinin toimintaa, vaan esitti omia ajatuksiaan Irlannin yhteiskunnallisten olojen järjestämisestä ja pysyvän rauhan saavuttamisesta. Vuonna 1994 Saoirse nosti säännöllisesti esiin vaatimukset nk. Hume-Adams-dokumentin julkistamisesta, sillä sen uskottiin pitävän sisällään Sinn Féinin tekemiä lisämyönnytyksiä tasavaltalaisuuden periaatteiden suhteen. Puolueen uskottiin hyväksyneen nk. unionistien veto-oikeuden ja poistaneen vaatimukset brittien vetäytymisestä asialistaltaan. IRA:n elokuussa 1994 julistaman aselevon myötä Saoirse katsoi IRA:n ja Sinn Feinin pettäneen edeltäneet tasavaltalaisten sukupolvet. Aselepo näyttäytyi Saoirsen mukaan myös Sinn Féinin abstentionismista luopumisesta alkaneiden kompromissien väistämättömänä huipentumana.